Skip to content

Yritysvastuu ja luontokato – sanoista systeemiseen muutokseen

Yritysvastuu & luontokato - sanoista systeemiseenmuutokseen

Jaa kirjoitus

Yritysvastuu ja luontokato – sanoista systeemiseen muutokseen

Ilmastonmuutos ja hiilineutraalius ovat jokaisen yrityksen vastuullisuusagendalla. Ja hyvästä syystä. Näitä tavoitteita on kirittänyt etenkin kuluttajien tietoisuuden lisääntyminen ja noin seitsemän vuotta sitten voimaan astunut Pariisin ilmastosopimus. Ilmastotavoitteissa on edetty: yli viiden asteen lämpenemisen sijasta, olemme uralla kohti 2,5C ilmaston lämpenemistä.  Mutta tiesitkö, että kansainvälinen sopimus luontokadon pysäyttämiseksi allekirjoitettiin jo  kolmekymmentä vuotta sitten? Ympäristökatastrofin välttämiseksi ollaan siis toimittu h i t a a s t i. Harva yritys on vieläkään perillä vaikutuksistaan biodiversiteetin köyhtymiseen. Dasguptan viime keväänä ilmestynyt raportti luontokadon taloudellisista vaikutuksista herätti aktiivisimmat yritykset toimiin luontovaikutustensa mittaamiseksi ja vähentämiseksi.

Luontokato on riski liiketoiminnalle 

Villistä luonnosta on 50 vuoden aikana tuhoutunut lähes 70%. Seuraavan 30 vuoden aikana luonnon monimuotoisuudesta on enää 50% jäljellä. Pelkästään Suomessa luonnontilaiset elinympäristöt ovat heikentyneet jopa 60% ja metsäkato kiihtyy. Etenkin linnuilla ja hyönteisillä menee huonosti.

Luonto on elintärkeä ihmiskunnalle, tarjoaahan se meille ruuan ja ravinnon, veden, hapen, elinympäristön, suojan ja hyvinvointia edistäviä virkistysmahdollisuuksia. Toki luonto on arvokas myös itsessään, eikä ainoastaan ihmiskunnalle tuottamiensa ekosysteemipalvelujen vuoksi. Ilman luontoa ei ole myöskään liiketoimintaa – tuhoutunut ympäristö ei tuota luonnonvaroja, hyvinvointia, eikä auta hidastamaan ilmastonmuutosta. Viimeisimpänä esimerkkinä luonnon, ihmiskunnan ja talouden riippuvuussuhteesta voidaan käyttää maailmalla jylläävää koronapandempiaa. On selvää, että hitaasti taustalla hiipivä biodiversiteettikato vaikuttaa joka toimialaan ja on ilmastonmuutostakin suurempi riski yritystoiminnalle.

Toimialasta riippumatta, yritysten on ryhdyttävä toimiin luontovaikutustensa arvioimiseksi ja asetettava strategiset tavoitteet biodiversiteetin vahvistamiseksi. Luonnon monimuotoisuus voi linkittyä organisaation arvoketjuun monin eri tavoin, täten sen tuhoutumisella on myös tappava vaikutus liiketoiminnalle. Etenkin maankäyttöön puuttumalla, yritykset voivat merkittävästi vähentää vaikutuksiaan sekä ilmaston lämpenemisen että luontokadon hidastamiseksi.

Luontovaikutusten mittaaminen

Kansainvälisen kyselyn mukaan, maailman johtavista yrityksistä lähes 90%:lla on jo biodiversiteetti strategia tai se on työn alla, mutta vain 4% kokee ymmärtävänsä miten toimia asian edistämiseksi. Suomessa laahataan perässä. Täällä luontokadon riskejä liiketoiminnalle ei vielä ymmärretä: yrityksistä lähes 60% ei usko luontokadon vaikuttavan liiketoimintaansa.

Luontovaikutusten mittaaminen on yrityksille vielä toistaiseksi haastavaa, mutta se on mahdollista. Viime vuonna julkistettiin kansainvälinen biodiversiteetti-mittari, STAR-indikaattori, joka mahdollistaa läpinäkyvän ja vertailukelpoisen luontokato -vaikutusten mittaamiseen ja tavoitteiden asettamisen. Työkalua voi hyödyntää yritykset, kunnat tai valtiot ja se pohjautuu IUCN:n uhattuna olevien lajien punaiseen listaan. Asiantuntijat ennustavat biodiversiteetti mittarien- ja työkalujen yleistyvän lähivuosina, olihan ennen päästöjenkin mittaaminen yrityksille uusi haaste.

Luontokadon pysäyttäminen on kannattava sijoitus

Luontokadon pysäyttäminen ja monimuotoisuuden turvaaminen varmistavat liiketoiminnan jatkumisen. Yritykset, jotka työskentelevät luonnonsuojelun eteen hallitsevat paremmin tuotantoketjun riskit ja vahvistavat luottamusta sidosryhmiinsä. Sijoittajat huomioivat riskianalyyseissaan entistä tarkemmin yritykset, jotka eivät aktiivisesti kehitä toimintaansa luontokadon ehkäisemiseksi.

Sanoista systeemiseen muutokseen

Enää ei riitä kauniit sanat vastuullisuusohjelmissa, vaan maineenhallinnasta on siirryttävä toteuttamaan systeemistä muutosta!

Parhaat biodiversiteettistrategiat ovat:

  • Kokonaisvaltaisia: Arvioidaan ja otetaan kantaa koko arvoketjun luontokatovaikutuksiin. Vaikutusten määrällinen mittaaminen on tärkeää, jotta voidaan tunnistaa suurimmat riskitekijät arvoketjussa ja kohdentaa toimet järkevästi.
  • Relevantteja: Toimenpiteiden kohdentaminen liiketoiminnan osa-alueisiin, joiden luontokatovaikutukset ovat suurimmat.
  • Linjassa ilmastostrategian kanssa: Yritysten biodiversiteettistrategiat ovat sillä tasolla, jolla ilmastostrategiat olivat 10 vuotta sitten – keskitytään muutamaan suurennuslasin alla olevaan tuotteeseen tai tekoon, tai lahjoitetaan varoja tunnettujen vaarantuneiden eläinlajien suojeluun. Tällainen lähestymistapa on vanhentunut, kunnianhimoton ja usein täysin irrallinen muista vastuullisuusaloitteista.

Ilman mitattavaa ja tieteeseen pohjautuvaa käsitystä omista vaikutuksista, ei ymmärretä myöskään arvoketjun perustana olevia luontokatoon liittyviä riskejä. Kuten ilmastostrategioissa, on otettava systeemi-tason lähestymistapa vastuullisuuteen ympäristönsuojelussa ja liitettävä tiede osaksi bisnesstrategiaa.

Tilaa uutiskirje

Ymmärrä kestävää viestintää. Saat tuoreimmat uutiset sähköpostiisi.