Yritysvastuu & luontokato – Sanoista systeemiseen muutokseen

Essi Heikkinen

Yritysvastuu tarkoittaa myös ymmärrystä luontokadosta. Ilmastonmuutos ja hiilineutraalius ovat jokaisen yrityksen vastuullisuusagendalla. Ja hyvästä syystä. Näitä tavoitteita on kirittänyt etenkin kuluttajien tietoisuuden lisääntyminen ja noin seitsemän vuotta sitten voimaan astunut Pariisin ilmastosopimus. Ilmastotavoitteissa on edetty: yli viiden asteen lämpenemisen sijasta, olemme uralla kohti 2,5-asteen ilmaston lämpenemistä.

Mutta tiesitkö, että kansainvälinen sopimus luontokadon pysäyttämiseksi allekirjoitettiin jo kolmekymmentä vuotta sitten? Ympäristökatastrofin välttämiseksi ollaan siis toimittu h i t a a s t i. Harva yritys on vieläkään perillä vaikutuksistaan biodiversiteetin köyhtymiseen. Dasguptan viime keväänä ilmestynyt raportti luontokadon taloudellisista vaikutuksista herätti aktiivisimmat yritykset toimiin luontovaikutustensa mittaamiseksi ja vähentämiseksi.

Luontokato on riski liiketoiminnalle 

Villistä luonnosta on WWF:n mukaan 50 vuoden aikana tuhoutunut lähes 70%. Seuraavan 30 vuoden aikana luonnon monimuotoisuudesta on enää 50% jäljellä. Pelkästään Suomessa luonnontilaiset elinympäristöt ovat Valtionneuvoston julkaisun mukaan heikentyneet jopa 60% ja metsäkato kiihtyy. Etenkin linnuilla ja hyönteisillä menee huonosti.

Luonto on elintärkeä ihmiskunnalle. Tarjoaahan se meille ruuan ja ravinnon, veden, hapen, elinympäristön, suojan ja hyvinvointia edistäviä virkistysmahdollisuuksia. Toki luonto on arvokas myös itsessään eikä ainoastaan ihmiskunnalle tuottamiensa ekosysteemipalvelujen vuoksi. Ilman luontoa ei ole myöskään liiketoimintaa, kuten kollegamme Third Rockin vastuullisuusasiantuntija Leo Stranius kirjoittaa UN Global Compactin blogissa. Tuhoutunut ympäristö ei tuota luonnonvaroja, hyvinvointia eikä auta hidastamaan ilmastonmuutosta. Viimeisimpänä esimerkkinä luonnon, ihmiskunnan ja talouden riippuvuussuhteesta voidaan käyttää maailmalla jylläävää koronapandempiaa.

On selvää, että hitaasti taustalla hiipivä biodiversiteettikato vaikuttaa joka toimialaan ja on ilmastonmuutostakin suurempi riski yritystoiminnalle.

Toimialasta riippumatta, yritysten on ryhdyttävä toimiin luontovaikutustensa arvioimiseksi ja asetettava strategiset tavoitteet biodiversiteetin vahvistamiseksi. Luonnon monimuotoisuus voi linkittyä organisaation arvoketjuun monin eri tavoin. Sen tuhoutumisella on myös huono vaikutus liiketoiminnalle. Etenkin maankäyttöön puuttumalla yritykset voivat merkittävästi vähentää vaikutuksiaan sekä ilmaston lämpenemisen että luontokadon hidastamiseksi.

Luontovaikutusten mittaaminen

Kansainvälisen kyselyn mukaan maailman johtavista yrityksistä lähes 90%:lla on jo biodiversiteettistrategia tai se on työn alla, mutta vain 4% kokee ymmärtävänsä, miten toimia asian edistämiseksi. Suomessa laahataan perässä. Täällä luontokadon riskejä liiketoiminnalle ei vielä ymmärretä: yritysvastuuverkosto Fibsin kyselyssä yrityksistä lähes 60% ei usko luontokadon vaikuttavan liiketoimintaansa.

Luontovaikutusten mittaaminen on yrityksille vielä toistaiseksi haastavaa, mutta se on mahdollista. Viime vuonna julkistettiin kansainvälinen biodiversiteettimittari, STAR-indikaattori, joka mahdollistaa läpinäkyvän ja vertailukelpoisen luontokatovaikutusten mittaamisen ja tavoitteiden asettamisen. Työkalua voi hyödyntää yritykset, kunnat tai valtiot ja se pohjautuu IUCN:n uhattuna olevien lajien punaiseen listaan. Asiantuntijat ennustavat biodiversiteettimittarien- ja työkalujen yleistyvän lähivuosina. Olihan ennen päästöjenkin mittaaminen yrityksille uusi haaste.

Luontokadon pysäyttäminen on yrityksille kannattava sijoitus

Luontokadon pysäyttäminen ja monimuotoisuuden turvaaminen varmistavat liiketoiminnan jatkumisen. Yritykset, jotka työskentelevät luonnonsuojelun eteen, hallitsevat paremmin tuotantoketjun riskit ja vahvistavat luottamusta sidosryhmiinsä. Financial Timesin mukaan sijoittajat huomioivat riskianalyyseissaan entistä tarkemmin yritykset, jotka eivät aktiivisesti kehitä toimintaansa luontokadon ehkäisemiseksi.

Sanoista systeemiseen muutokseen

Enää ei riitä kauniit sanat vastuullisuusohjelmissa, vaan maineenhallinnasta on siirryttävä toteuttamaan systeemistä muutosta!

Parhaat biodiversiteettistrategiat ovat:

  • Kokonaisvaltaisia: Arvioidaan ja otetaan kantaa koko arvoketjun luontokatovaikutuksiin. Vaikutusten määrällinen mittaaminen on tärkeää, jotta voidaan tunnistaa suurimmat riskitekijät arvoketjussa ja kohdentaa toimet järkevästi.
  • Relevantteja: Toimenpiteiden kohdentaminen liiketoiminnan osa-alueisiin, joiden luontokatovaikutukset ovat suurimmat.

Yritysten biodiversiteettistrategiat ovat tasolla, jolla ilmastostrategiat olivat 10 vuotta sitten: keskitytään muutamaan suurennuslasin alla olevaan tuotteeseen tai tekoon, tai lahjoitetaan varoja tunnettujen vaarantuneiden eläinlajien suojeluun. Tällainen lähestymistapa on vanhentunut, kunnianhimoton ja usein täysin irrallinen muista vastuullisuusaloitteista.

Ilman mitattavaa ja tieteeseen pohjautuvaa käsitystä omista vaikutuksista, ei ymmärretä myöskään arvoketjun perustana olevia luontokatoon liittyviä riskejä. Kuten ilmastostrategioissa myös luonnonmonimuotoisuuden suojelussa on otettava systeemisen tason lähestymistapa vastuullisuuteen ja liitettävä tiede osaksi liiketoimintastrategiaa.

Kirjoita hakusi ja paina Enter.