Mitä on hyvä kestävyysraportointi?
Opas
Oppaasta
Tämä opas on suunniteltu auttamaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä
vastuullisuusraportoinnin aloittamisessa ja oikeiden viitekehysten valitsemisessa. Se tarjoaa
sinulle tarvittavat taustatiedot kestävyysraportoinnin suunnittelua varten.
Tutustu myös muihin oppaisiimme:
Vastuullisuusviestinnän abc
Kuinka aloittaa kestävyysraportointi?
Vastuullisuussanasto
TAUSTAA VASTUULLISUUSRAPORTOINTIIN
Mitä vastuullisuusraportointi on?
Vastuullisuusraportointi on työkalu, jonka avulla yritys voi seurata ja kehittää toimintaansa sekä viestiä näistä toimenpiteistä järjestelmällisesti sidosryhmilleen. Se tuo esiin yrityksen sitoutumisen kestävään kehitykseen ja vastuulliseen liiketoimintaan.
Vastuullisuusraportti tarjoaa kokonaiskuvan yrityksen vastuullisuussuoriutumisesta edellisen tilikauden aikana. Se keskittyy merkittäviin vaikutuksiin niin liiketoimintaan, yhteiskuntaan kuin ympäristöönkin. Raportti sisältää tietoa esimerkiksi liiketoimintastrategiasta, ilmasto- ja luontovaikutuksista, ihmisoikeuksista, henkilöstön hyvinvoinnista sekä hallinnosta ja eettisistä käytännöistä. Olennaisten aiheiden valinta on yleensä erillinen prosessi, johon johto osallistuu aktiivisesti.
Vastuullisuusraportit voivat olla erillisiä julkaisuja tai osa muita vuosiraportteja. Yhä useammin vastuullisuusraportointi integroidaan osaksi taloudellista raportointia, ja vastuullisuusraportit julkaistaan taloudellisten tilinpäätösten rinnalla. Pienemmille yrityksille vastuullisuusraportti voi olla ainoa vuosittain julkaistu raportti, jossa tuodaan esiin vuoden tärkeimmät saavutukset ja kehitysaskeleet. Suurten yritysten ja listattujen pk-yritysten on yritysvastuudirektiivin (CSRD) sääntelyn mukaisesti sisällytettävä vastuullisuusselvitys hallituksen toimintakertomukseen.
Kun raportointi nähdään pelkän kulun sijaan kehittämisen työkaluna, sen hyödyt pk- yrityksille korostuvat. Vastuullisuusraportointiprosessi voi kestää jopa kuusi kuukautta, mikä antaa riittävästi aikaa asiantuntijoiden osallistamiselle ja tarvittavan tiedon keruulle. Suunnittelu ja ohjelman kehittäminen alkavat yleensä syksyllä, ja varsinainen raportointi toteutetaan keväällä – samaan aikaan, kun kalenterivuoden ja taloudellisten tietojen koonti valmistuu.
Miksi kestävyydestä kannattaa raportoida?
Yrityksiltä kaikilla toimialoilla odotetaan yhä suurempaa panosta vastuullisuuteen, läpinäkyvyyteen ja eettiseen toimintaan. Vastuullisuusraportointi tarjoaa rakenteellisen tavan hallita ja viestiä yrityksen sitoutumisesta kestävään kehitykseen sidosryhmille. Rehellisyys, luotettavuus ja läpinäkyvyys toimivat vastuullisuusraportoinnin ohjenuorina. Raportista kehittyy arvokas työkalu kestävien tavoitteiden saavuttamisessa, ja sen tulee olla selkeä, ytimekäs ja helposti ymmärrettävä.
Hyvin laadittu vastuullisuusraportti keskittyy yritykselle olennaisiin asioihin ottaen huomioon sen koon, toiminnan, resurssit ja sidosryhmien kasvavat odotukset. Olennaiset aiheet voivat vaihdella yrityksestä toiseen.
Vastuullisuusraportointi on tehokas tapa parantaa yrityksen liiketoimintakäytäntöjä ja lisätä sisäistä tietoisuutta kestävän kehityksen aiheista. Vastuullisuusasioiden hallinta toimii myös riskienhallinnan välineenä koko arvoketjussa.
Vastuullisuusraportti tarjoaa materiaalia viestintään ja markkinointiin läpi vuoden, ja siten mahdollistaa johdonmukaisen vastuullisuusviestinnän eri kanavissa. Raportteja voidaan myös jakaa erilaisissa digitaalisissa muodoissa, kuten verkkosivuilla, parantaen niiden saavutettavuutta.
Vaikka vastuullisuusraportin muoto on toissijainen sen sisällön rinnalla, hyvällä raportilla on vahvat viestinnälliset ominaisuudet. Luettava ja helposti lähestyttävä raportti on hyödyllinen työkalu sekä sisäisesti että ulkoisesti. Epämääräiset ja epäselvät raportit ovat ajanhukkaa ja resurssien tuhlausta, sillä ne eivät usein herätä kiinnostusta tai saattavat saada vääränlaista huomiota ja vaikuttaa jopa negatiivisesti brändimielikuvaan. Voit tutustua raportin käytännön toteutukseen tarkemmin oppaassamme Kuinka aloittaa kestävyysraportointi.
Vastuullisuustoimien tulee olla tavoitteellisia, eteenpäin katsovia ja kehittyviä. Kestävän muutoksen edistäminen vaatii tavoitteiden asettamista ja seuraamista sekä läpinäkyvyyttä. Vastuullisuusraportointi on erinomainen työkalu yrityksen pitkän aikavälin kehittämisen jäsentämiseen ja hallintaan.
Kestävyysraportoinnin muuttuva sääntely
Vastuullisuusraportointia koskeva lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Vaikka EU:n kestävän rahoituksen sääntelypaketti koskee ensisijaisesti suuria, julkisesti noteerattuja yrityksiä sekä vakuutus- ja luottolaitoksia, sääntely vaikuttaa myös arvoketjussa toimiviin pk-yrityksiin. Säädösten lopullisena tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius Euroopassa vuoteen 2050 mennessä ja tukea YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.
Vaikka listaamattomat pk-yritykset on tällä hetkellä vapautettu Euroopan unionin yritysten vastuullisuusraportointidirektiivin (CSRD) vaatimuksista, monilta niistä odotetaan silti vastuullisuustietojen tarjoamista sidosryhmilleen. Lisäksi on todennäköistä, että sääntely laajentuu tulevaisuudessa kattamaan myös listatut pk-yritykset.
Euroopan komission pyynnöstä, auttaakseen pienempiä yrityksiä vastaamaan arvoketjujensa tietopyyntöihin, EFRAG on laatinut vapaaehtoisen vastuullisuusraportointistandardin (Voluntary Sustainability Reporting Standard for SMEs, VSME). Vaikka raportointi ei vielä olisikaan pakollista, pk-yrityksiä kannustetaan aloittamaan tietojen kerääminen ja raportointi etukäteen, jotta ne voivat valmistautua tuleviin säädöksiin ja osoittaa sitoutumisensa vastuullisuuteen.
Mitä viherpesu on?
Viherpesu voidaan määritellä markkinointitaktiikaksi, jossa organisaatiot antavat virheellisen tai harhaanjohtavan kuvan ympäristövastuullisuudesta ja kestävyydestä. Tämä voi sisältää harhaanjohtavia väitteitä tuotteiden, palveluiden tai toimintojen ympäristöystävällisyydestä, jolloin ne vaikuttavat ympäristön kannalta suotuisammilta tai vähemmän haitallisilta kuin ne todellisuudessa ovat. Myös värien ja symbolien käyttö ympäristöystävällisen mielikuvan luomisessa voidaan lukea viherpesuksi.
Viherpesun tavoitteena on houkutella ja sitouttaa asiakkaita, joita ympäristökysymykset kiinnostavat, ilman että tehdään merkittäviä toimia ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Tämä voi johtaa harhaan kuluttajia, sijoittajia ja muita sidosryhmiä, peittäen yrityksen ydinliiketoiminnan todelliset ympäristökustannukset ja vaikutukset. Viherpesu heikentää aitoja kestävän kehityksen ponnisteluja luomalla sekaannusta siitä, mikä on todellisuudessa vastuullista.
EU:n kestävän rahoituksen sääntelypaketti sisältää:
- Taksonomiasäädös: Kestävän taloudellisen toiminnan kehys, jossa kestävyys arvioidaan tieteellisillä kriteereillä.
- Tiedonantovelvoite: Vaatimukset vastuullisuuteen liittyvien tietojen tarjoamisesta rahoitusalan toimijoille (SFDR).
- Huolellisuusdirektiivi/-velvoite (Corporate Due Diligence Directive, CSDDD): Velvoite yrityksille antaa luotettavaa tietoa kohtaamistaan riskeistä ja niiden hallinnasta.
- Vastuullisuusraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD): Vaatimus olennaisten vastuullisuuteen liittyvien tietojen raportoinnista yhtenäisten tiedonantopyyntöjen mukaan.
- Ilmiantodirektiivi (Whistleblowing Directive): Yrityksillä, joilla on yli 50 työntekijää, tulee olla ilmoituskanava epäillyistä väärinkäytöksistä.
- Viherväittämädirektiivi (Green Claims Directive): Sääntely vastuullisuusväittämien käytöstä. Direktiivi jäi poliittisen keskustelun takia julkaisematta kesäkuussa 2025, jolloin Euroopan komissio kertoi vetävänsä ehdotuksen pois juuri ennen lopullisia neuvotteluja. Sen sijaan tällä hetkellä viherväittämien esittämistä säätelee EU:n vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi.
EU:n kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD)
EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) on määrä uudistaa EU:n alueella toimivien yritysten kestävyysraportointivelvoitteita niin, että suuremmat yritykset raportoivat yhtenäisesti säännellyllä tavalla. Välillisesti säädökset vaikuttavat myös lukuisiin pienempiin yrityksiin asiakas-, alihankkija- ja jälleenmyyjäketjujen kautta.
Direktiivi on tällä hetkellä muutoksen keskellä Omnibus-ehdotuksen myötä, ja lopullisia päätöksiä sen suhteen tehdään vuodenvaihteessa 2025–2026. 9.12.2025 neuvotteluissa päätettiin, että CSRD koskee jatkossa yrityksiä, joilla on vähintään 1000 työntekijää ja 450 M€ liikevaihto.
CSRD:n mukaan suurten yritysten on integroitava vastuullisuusraportointi osaksi vuosiraporttejaan. Direktiivin keskeinen piirre on kaksoisolennaisuus (double materiality), joka tarkastelee sekä sitä, miten vastuullisuusasiat vaikuttavat yrityksen taloudelliseen suoriutumiseen, että sitä, miten yritys vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan. Raporttien tulee olla koneellisesti luettavissa ja sisältää kaksoisolennaisuusarvioinnin sekä tiedot hallituksen roolista vastuullisuustoimissa ja raportoinnissa.
CSRD:n mukaisten vastuullisuusraporttien on noudatettava julkaistuja ESRS-standardeja, joissa määritellään tarkasti, mitä tietoja yritysten on raportoitava ja millä tavalla. Yritysten on kuvattava vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet, riskit, vaikutukset ja mahdollisuudet. Niiden tulee käsitellä ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hallintotapaan liittyviä asioita sekä tiettyjä toimialakohtaisia teemoja. Lisäksi raportoivien yritysten on myös esitettävä, miten ne tekevät yhteistyötä arvoketjukumppaneidensa kanssa edistääkseen kestäviä ja vastuullisia käytäntöjä.
Direktiivi otetaan käyttöön vaiheittain vuosien 2024–2028 aikana. Listaamattomille pk- yrityksille EFRAG on laatinut vastuullisuusraportointiin erillisen suosituksen (VSME), joka on viitekehyksenä huomattavasti kevyempi ja helpommin lähestyttävä. On ennakoitu, että lainsäädäntö laajenee lopulta koskemaan kaikkia yrityksiä koosta tai toimialasta riippumatta.
*Omnibus-ehdotus muuttaa soveltamisalaa ja aikataulua vuonna 2025.
Vapaaehtoinen kestävyysraportointistandardi pienille ja keskisuurille yrityksille (VSME)
Pk-yrityksen ensimmäisen vastuullisuusraportin kannattaa olla helposti lähestyttävä kokonaisuus, joka auttaa luomaan rakenteita tulevaisuuden vastuullisuustyölle ja parantamaan yrityksen kilpailuasetelmaa. VSME (Voluntary Sustainability Reporting Standard for SMEs) on EFRAGin Euroopan komission pyynnöstä julkaisema kevyt raportointisuositus listaamattomille pk-yrityksille, jotka ovat raportointitaipaleensa alussa.
Standardi koostuu kahdesta moduulista, joista yritys voi valita raportoitavaksi joko pelkän perusmoduulin, tai sitten täydentää perusmoduulia laajennetulla moduulilla. Perusmoduuli sisältää yleisiä tietoja ja perusmittareita ympäristöstä, sosiaalisista tiedoista ja liiketoimintakäytännöistä. Siihen voidaan laajan moduulin avulla sisällyttää tietoja strategiasta ja tavoitteista, ilmastoriskeistä sekä sosiaalisesta vastuusta.
Koska VSME on sisällöltään muihin vastuullisuusraportointistandardeihin verrattuna suppea, ja erityisesti perusmoduuli on varsin numeerinen, suosittelemme yrityksiä lähtökohtaisesti raportoimaan molemmat moduulit.
VSME:n sisältö:
Yrityksen tulee raportoida kaikki standardin tiedonantopyynnöt, jotka ovat sovellettavissa sen tilanteeseen. Toisin sanoen raskasta olennaisuusanalyysiprosessia ei vaadita. Olennaisuusanalyysi voi kuitenkin olla yrityksen liiketoiminnan ja vastuullisuustyön kannalta hyödyllinen, ja tilanteen mukaan kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin tekemistä kannattaa siksi harkita. Jos esimerkiksi ESRS-standardisto on liian raskas, VSME-raporttia voi tällöin käyttää myös pohjana, jonka päälle sijoitetaan lisää tietoa yrityksen olennaiseksi tunnistamista teemoista.
Lue lisää VSME-raportointiprosessista ja hyödyistä palvelusivultamme.
MIKÄ EFRAG ON?
EFRAG on yksityinen yhdistys, joka perustettiin vuonna 2001 Euroopan komission tukemana palvelemaan yleistä etua. Vuonna 2022 EFRAG laajensi tehtäväänsä uuden roolinsa myötä CSRD:n puitteissa, kun se tarjosi teknistä neuvontaa EU:n vastuullisuusraportointistandardien luonnoksissa ja muutosehdotuksissa Euroopan komissiolle. EFRAGin jäsenjärjestöihin kuuluu eurooppalaisia sidosryhmiä, kansallisia organisaatioita ja kansalaisyhteiskunnan ryhmiä.
EFRAG:n toiminnot on järjestetty kahden pilarin ympärille:
- Taloudellisen raportoinnin pilari: EFRAG vaikuttaa IFRS-standardien kehitykseen eurooppalaisesta näkökulmasta ja siihen, miten ne edistävät pääomamarkkinoiden tehokkuutta. Lisäksi se antaa Euroopan komissiolle hyväksyntälausuntoja IFRS- standardien (tai niiden muutosten) osalta.
- Vastuullisuusraportoinnin pilari: EFRAG laatii EU:n vastuullisuusraportointistandardien luonnoksia sekä niihin liittyviä muutosehdotuksia Euroopan komissiolle.
Lähde: https://www.efrag.org/en
Pk-yritysten kannattaa nähdä kestävyysraportointi ennen kaikkea mahdollisuutena: se auttaa vahvistamaan luotettavuutta, vastaamaan asiakkaiden ja kumppaneiden odotuksiin sekä rakentamaan tulevaisuuskestävää liiketoimintaa. Raportoinnin pohjana kannattaa vertaiukelpoisuuden ja läpinäkyvyyden takia hyödyntää EU:n sääntelyä, kuten ESRS- standardistoa tai pk-yritysten vapaaehtoista raportointia tukevaa VSME-standardia. Keskeistä on ymmärtää yrityksen vaikutukset, määrittää selkeät tavoitteet ja viestiä läpinäkyvästi. Kun perusta on kunnossa, raportointia voi kehittää vaiheittain tarpeiden ja vaatimusten kasvaessa.
Aloittaaksesi kestävyysraportointiprosessin käytännössä, siirry seuraavaksi oppaaseemme
Kuinka aloittaa kestävyysraportointi?
