Ensimmäinen CSRD-raportointiprosessi on käyty ja tuottamamme ESRS-standardin mukainen kestävyysraportti on valmistunut, ja sitä voi hyvällä syyllä juhlia. Samalla kun keskustelu eurooppalaisen kestävyysraportointiviitekehyksen tulevaisuudesta jatkuu epävarmana, monet yritykset ovat jo ottaneet haasteen vastaan ja heille CSRD-raportointiprosessi on tullut tutuksi. Tämä projekti oli meille opettavainen, joten nyt haluamme nostaa esiin muutamia huomioita.
ESRS-standardi määrittää kestävyysraportin rakenteen ja sisällön
Raportointityöhön ryhdyttäessä on hyvä olla lista pakollisista irrallisista osioista, joista kestävyysraportti koostuu. Niihin lukeutuvat esimerkiksi sisällysluettelo, luettelo muun laidansäädännön tietopisteistä, taulukko raportoitavista tietopisteistä, ilmastonmuutokseen liittyvät skenaarioanalyysi, resilienssianalyysi ja siirtymäsuunnitelma, taksonomiataulukot, taksonomianarratiivi, IRO-taulukot, arvoketjun kuvaus ja sidosryhmäanalyysi.
Lisäksi raportointikokonaisuuden luovat aihekohtaiset datataulukot, kieliversiot, viittaukset, prosessikuvaukset ja kaiken peilaaminen aiemmin tehtyyn olennaisuusarviointiin ja yrityksen vastuullisuustyöhön.
Raportin standardoitu muoto tukee luettavuutta. Määrämuotoisuus helpottaa lukijoita, vaikka taitossa ei lisättäisikään kuvituskuvia, sillä nyt tiedot on helppo löytää ja myös huomata, jos jotain puuttuu. ESRS-standardin mukainen koodaus on yllättävän yksinkertaista sisällyttää lopputuotteeseen, ja ainakin aiheeseen perehtyneille niiden seuraaminen on luontevaa.
Standardin lisäykset (AR’t) ovat pakollisia ja selventävät varsinaisia tietopyyntöjä hyvin – niihin kannattaa perehtyä huolella alusta alkaen. Tiedonantopyynnöissä on päällekkäisyyttä ja tämä tulee huomioida viimeistään oikolukuvaiheessa, jotta eri osiot ovat linjassa keskenään.
CSRD-raportointiprosessi edellyttää ja edistää yhteistyötä
Prosessi edellyttää yhteistyötä ja siksi sitouttaa organisaation eri osia. Vastuu kestävyysselvityksestä on hallituksella, joten myös yritysjohdon on sitouduttava työhön. Johdon lisäksi ESRS-standardi osallistaa tavalla tai toisella väkeä organisaation eri puolilta, ja kenties siksi raportista tulee aiempaa enemmän koko organisaation yhteinen. Omasta työnkuvasta riippumatta on yleensä helpompi sitoutua sellaiseen, joka tuntuu itselle merkitykselliseltä.
Toimiva yhteistyö varmentajan kanssa on kriittistä. Ensimmäiset raportit ovat oppimisprosessi, mutta hyvä varmentaja voi auttaa hallitsemaan kokonaisuutta ja varmistamaan raportin laatua. Aukoton kirjausketju (audit trail) on hyvä suunnitella etukäteen. Sen toteuttamiseksi varmentaja tarvitsee tiettyjä dokumentteja ja pääsyn alkuperäiseen tietoon, kuten toimintapolitiikoihin ja päästölaskelmiin. Näiden dokumenttien tarve ja saatavuus on hyvä kartoittaa hyvissä ajoin, jotta projektissa pysytään aikataulussa.
Raportoinnin vaihtoehdot Omnibus-ehdotuksen jälkeen
ESRS-standardin mukainen raportointi kannattaa etenkin, jos vastuullisuus on yritykselle strateginen valinta. ESRS on osoittautunut varmaksi ratkaisuksi, jolla voidaan kattaa kaikki olennaiset vastuullisuuskysymykset.
Omnibus-ehdotus on herättänyt keskustelua siitä, kannattaako jo mahdollisesti aloitettua CSRD-raportointiprojektia jatkaa. Jos raportointiprojekti on jo aloitettu tai se on pitkällä, kannattaa se viedä loppuun saakka, jotta kestävyysraportoinnista voidaan hyötyä, eikä yritys viesti arvoistaan ristiriitaisesti sidosryhmilleen. Lisäksi jos kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi on ehditty tehdä jo ennen Omnibus-ehdotusta, raportoitavat standardit ja datapisteet on helppo määrittää sen pohjalta.
Kilpailuetua ESRS voi tuoda vastuullisuuden saralla etenkin suurille yrityksille, joilla on resursseja projektin toteuttamiseen. ESRS-raportoinnin avulla niiden vastuullisuustyötä on helpompi vertailla CSRD:n piiriin kuuluvien ja jäävien yritysten kanssa.
Jos kestävyysraportointia ei ole tehty aikaisemmin, lainsäädäntö tai yrityksen kumppanit eivät edellytä ESRS-raportointia, tai se vaikuttaa turhan raskaalta prosessilta, sopivampi raportointivaihtoehto voisi olla VSME. Se ei vastaa CSRD:n tai esimerkiksi GRI-standardin raportointivaatimuksia, mutta antaa kuitenkin vertailukelpoisen rakenteen raportointiin.
VSME on vapaaehtoinen raportointistandardi, joka on tarkoitettu erityisesti mikro-, pienille ja keskisuurille yrityksille helpottamaan kestävyysraportoinnin aloittamista.
Ota yhteyttä asiantuntijoihimme, jos haluat keskustella vaihtoehdoista yrityksenne raportointitaipaleella.
