Vastuullisuuspoliittiset suuntaukset ovat nyt muutoksessa. Samaan aikaan kun Yhdysvallat Trumpin hallinnon johdolla peruu ilmastolupauksiaan, vastuullisuus Kiinassa kulkee vastakkaiseen suuntaan: se vahvistaa sitoutumistaan päästövähennyksiin ja uusiutuvaan energiaan. Monien mielestä muutos on merkittävä – maailman suurin hiilenkuluttaja profiloituu nyt vihreän siirtymän puolestapuhujaksi, ainakin virallisissa linjauksissaan.
Myös Lähi-itä investoi voimakkaasti uusiutuvaan energiaan ja pyrkii asemoitumaan tulevaisuuden vihreän energian keskukseksi. Toisin sanoen tässä globaalissa kehityksessä Yhdysvallat näyttäytyy yhä selvemmin poikkeuksena.
Olemme työskennelleet lähes kymmenen vuoden ajan pk-yritysten kanssa, jotka navigoivat vastuullisuuslainsäädännön kentällä eri puolilla Eurooppaa. Näkökulmaamme muovaavat paitsi globaalit poliittiset linjaukset, myös se, miten nämä muutokset heijastuvat konkreettisesti toimitusketjuihin ja raportointivelvoitteisiin. Tästä näkökulmasta Kiinan kehityssuunta on huomattavasti merkittävämpi kuin otsikot usein antavat ymmärtää.
Kiinalla on vastuullisuustavoitteita, joskin myös ristiriitoja
Kiina on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 7–10 prosenttia vuodesta 2030 vuoteen 2035 mennessä, mikä vastaa noin 700–1 000 miljoonan tonnin CO₂-päästövähennystä kehityssuunnasta riippuen (AP News). Samanaikaisesti maassa on käynnissä historian mittavin tuuli-, aurinko- ja älykkäiden sähköverkkojen rakentamisohjelma (World Economic Forum).
Ristiriitoja kuitenkin on edelleen. Vaikka uusiutuvan energian kapasiteetti kasvaa, monet provinssit myöntävät yhä lupia uusille hiilivoimaloille (Climate Action Tracker). Hallituksen pragmaattista linjaa voisi kuvata yksinkertaisesti näin: ensin rakennetaan uusiutuvaa energiaa – hiilen vähentäminen tulee myöhemmin. Yrityksille, jotka seuraavat Kiinan kehitystä tarkasti, tuo “myöhemmin” tuleva hetki on kuitenkin ratkaisevan tärkeä.
Teollisuuden jäte- ja kiertotalouspolitiikka
Vuodesta 2025 alkaen Kiina odottaa, että kaikissa sen kaupungeissa otetaan käyttöön jätteiden lajittelujärjestelmät. Tavoitteena on saavuttaa 60 prosentin materiaalien talteenottoprosentti kiinteästä jätteestä (Daxue Consulting). Kiertotalous ei vaikuta enää vain tavoitteelta – siitä ollaan tekemässä velvoittavaa politiikkaa.
Asiakkaidemme puolesta voimme sanoa, että kehitys näkyy pian uusina auditointivaatimuksina, jäljitettävyystoimina ja raportointiodotuksina Euroopassa. Tämä koskee erityisesti Aasiasta tapahtuvaa materiaalihankintaa. Pk-yritysten on tärkeää ennakoida muutokset ajoissa.
ESG-paineet tulevat kahdesta suunnasta
Kiinalaiset viranomaiset tiukentavat listattuja yrityksiä koskevia raportointisääntöjä (JunHe Law Firm). Vientiyrityksille suurin paine tulee kuitenkin Euroopasta. Hiilirajamekanismi (CBAM) on jo käytössä (Euroopan komissio), ja toimitusketjujen huolellisuusvelvoitteita koskeva lainsäädäntö CSDD on muutoksen alla (EU:n huolellisuusvelvoite, CSDDD).
Samaan aikaan Kiina vauhdittaa vihreän rahoituksen kasvua. Vihreiden ja hiilineutraaliutta tukevien joukkovelkakirjojen liikkeeseenlasku on kasvanut merkittävästi, mikä on tehnyt Kiinasta yhden maailman suurimmista vihreän rahoituksen markkinoista.
Pk-yrityksille tämä tarkoittaa, että toimitusketjukumppaneilla voi olla uusia taloudellisia kannustimia noudattaa kansainvälisiä vastuullisuusstandardeja. Kun autamme pk-yrityksiä sopeutumaan CSRD- ja ESRS-vaatimuksiin, törmäämme usein kiinnostavaan ilmiöön: Moni kiinalainen toimittaja omaksuu ESG-käytäntöjä nopeammin palvellakseen eurooppalaisia asiakkaita, eikä niinkään siksi, että oma viranomainen vaatisi sitä. Tämä paradoksi on todellinen, ja sillä on suora vaikutus ESG-datan uskottavuuteen ja vertailukelpoisuuteen toimitusketjuissa.
Epätasainen valvonta on riskitekijä
Uusiutuvan energian kiintiöitä otetaan käyttöön aina terästehtaista datakeskuksiin. Joillakin aloilla vaaditaan jo, että 80 prosenttia energiasta tuotetaan uusiutuvista lähteistä (Reuters). Valtion omistamat yritykset joutuvat tiukemman ympäristöseurannan kohteeksi mahdollisten rikkomusten osalta. Valvonta vaihtelee kuitenkin suuresti provinssista toiseen: jotkut yritykset auditoidaan perusteellisesti, kun taas toiset jäävät lähes huomaamatta. Eurooppalaisille pk-yrityksille tämä epätasaisuus näyttäytyy riskitekijänä toimittajien valinnassa ja arvioinnissa.
Miksi Kiinan vastuullisuustoimet ovat tärkeitä pk-yrityksille?
Eurooppalaisille pk-yrityksille nämä Kiinan kehityskulut eivät ole pelkkää abstraktia geopolitiikkaa. Ne vaikuttavat suoraan raaka-ainekustannuksiin, toimitusketjujen kestävyyteen ja velvoitteiden noudattamiseen. Monet eurooppalaiset yritykset ovat pitkään kokeneet, että tiukat ESG-säännökset asettavat heidät epäedulliseen asemaan verrattuna kiinalaisiin kilpailijoihin, joihin kohdistuu vähemmän vaatimuksia. Tämä kuilu on kuitenkin kaventumassa.
Kun Yhdysvallat vetäytyy, Kiina etenee ja Eurooppa epäröi, vastuullisuuden kartta piirretään uudelleen. Yritykset, jotka suhtautuvat näihin muutoksiin kuin kyse olisi “jonkun muun ongelmasta”, jäävät nopeasti jälkeen.
