Kestävyysraportointi tulee pian ryminällä yli tuhannen suomalaisen yrityksen arkeen. Syynä on EU:n CSRD- eli kestävyysraportointidirektiivi, jonka myötä yrityksiltä odotetaan jatkossa vastuullisuustietojensa raportoimista toimialasta riippumatta.
Keitä kaikkia kestävyysraportointi koskee?
CSRD-humpan aloittavat vuonna 2025 suuret pörssiyritykset, jotka ovat aiemmin raportoineet edellisen NFRD-direktiivin mukaan. Raportti julkaistaan vuoden 2024 tiedoista.
Keväällä 2026 raportointivelvollisia vuoden 2025 tiedoista ovat myös ne suomalaiset yritykset, jotka täyttävät kaksi kolmesta kokoluokitus-kriteeristä:
- Liikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa
- Taseen loppusumma on yli 25 miljoonaa euroa
- Yrityksessä on yli 250 työntekijää.
Vuonna 2027 raportointivelvollisuus ulottuu listattuihin pk-yrityksiin, jotka raportoivat tuolloin vuoden 2026 tiedoista.
Moni pk-yritys on aiheen kanssa pian tekemisissä erilaisten alihankintaketjujen ansiosta. Jos oma yritys kuuluu isomman, raportointivelvollisen yrityksen arvoketjuun esimerkiksi palveluntuottajana, vaatii isompi yritys todennäköisesti toimittamaan itselleen tietoa esimerkiksi CO2-päästöistä tai ihmisoikeuksien toteutumisesta.
Siksi myös pienempien yritysten kannattaa nostaa vastuullisuusasiat työpöydälle pikimmiten. Vapaaehtoinen VSME-ohjeistus auttaa yritystä raportoimaan siten, että tietovaatimukset alihankintaketjussa toteutuvat.
Koostimme alle viisi vinkkiä, joiden avulla pk-yritys pääsee alkuun CSRD-raportointimatkallaan.
1. Aloita kestävyysraportointi tiimin kokoamisella
Kestävyysraportointi on niin laaja kokonaisuus, että sitä varten kannattaa koota tiimi yrityksen eri toimintojen edustajista. Tämä helpottaa tiedonkeruuta ja tekee raportoinnista yhteisen asian organisaatiossa. Ryhmään voi kuulua vastuullisuusosaajan lisäksi esimerkiksi talouden, liiketoiminnan kehittämisen tai viestinnän ammattilaisia. Samalla kannattaa varmistaa, että avainhenkilöillä on riittävä osaaminen raportointidirektiivistä ja keskustella mahdollisen ulkopuolisen koulutus- ja raportointiavun hankkimisesta.
2. Varmista aikataulu ja aloita ajoissa
Kokonaisen kestävyysraportin tekeminen ei ole mikään pikkuhomma, vaan saattaa kestää kuukausia tai jopa vuoden. Kestävyysraportti julkaistaan osana hallituksen toimintakertomusta tilikauden päätyttyä. Jos yrityksesi on raportointivelvollinen vuonna 2026 (eli vuoden 2025 tiedoista), työ kannattaa aloittaa saman tien. Usealla yrityksellä tilikausi päättyy vuoden vaihteessa, mikä tekee keväästä raportointisesonkia. Tällöin myös palveluntarjoajat ovat usein kiireisimmillään.
3. Päätä datankeruusta
CSRD:n myötä vastuullisuusdataa tulee olemaan melkoinen määrä. Siksi on hyvä päättää, miten ja minne tietoja aletaan kerätä. Käytännössä moni yritys tekee ensimmäiset raportit Excelin ja sisäisten tallennuskanavien, kuten Teamsin, avulla. Myös erilaisia maksullisia datanhallintaohjelmia on tarjolla runsaasti. Tärkeintä on, että tietoa kerätään alusta alkaen kootusti ja yhdessä sovitusti.
4. Löydä olennaiset asiat
Työ aloitetaan arvioimalla yrityksen vastuullisuustyön tilanne: miten yrityksen toiminta vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan, ja mitä taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia kestävyysaiheet tuovat yritykselle? Tämä kaksinkertaisen olennaisuuden analyysi muodostaa lähtökohdan koko kestävyysraportoinnille.
EU:n ohjeet eivät määrittele tarkkaan sitä, miten olennaisuusanalyysi tulee toteuttaa. Yritys voi muodostaa itselleen sopivan prosessin ja kuvata sen osana raportointia. Kannattaa kuitenkin tutustua EFRAGin ohjeisiin kaksinkertaisen olennaisuuden analyysistä.
Pisteytyksessä käytetään usein asteikkoa, jossa yritys arvioi eri kestävän kehityksen tekijöiden merkitystä liiketoiminnan kannalta (esim. vähäinen, kohtalainen ja suuri) sekä niiden vaikutusta ympäristöön ja yhteiskuntaan. Perustelut pisteytykselle tulee dokumentoida selkeästi, ja perusteluissa voi käyttää esimerkiksi tieteellisiä tutkimuksia, liiketoiminta-analyysejä tai sidosryhmien odotuksia.
5. Nappaa tärkeät linkit
Olennaisuusanalyysin tulosten jälkeen alkaa itse raportointiosuus. Raportointi tehdään EU:n määrittelemien standardien, ESRS-standardien avulla. Itse raportoinnissa pohjana käytetään ESRS-datapistelistaus -Excel-työkalua. Olennaisuusanalyysi määrittelee yritykselle käytettävät ESRS:t eli käytännössä tuottaa luettelon niistä datapisteistä, jotka yrityksen on raportoitava. EFRAGin ohjedokumentista löytyy vastauksia raportointiin liittyviin kysymyksiin.
+ 1 Miksi kestävyysraportointi on tärkeää?
Raportointimaailmaan sukeltamisessa auttaa ajatus siitä, miksi tätä kaikkea tehdään.
ESRS-raportointikehikko on rakennettu erityisesti rahoittajia varten, jotka haluavat seurata ja verrata yritysten vastuullisuustietoa keskenään. Raportit tullaan tulevaisuudessa tägäämään ja viemään EU:n yhteiseen tietokantaan, jolloin niistä poistuvat epäolennaiset asiat.
Kestävyysraportoinnin avulla yrityksissä päästään aidosti keskustelemaan vastuullisuusteemoista ja nostamaan tekemisen kunnianhimoa uudelle tasolle.
Kaipaako yrityksesi apua CSRD-raportoinnissa? Ota yhteyttä Rodinian asiantuntijoihin!
