Maaliskuussa 2026 astuivat voimaan EU:n Omnibus I:n mukaiset direktiivimuutokset. Sen myötä yritysten kestävyysraportointivelvollisuudet muuttuivat merkittävästi.
Omnibus yksinkertaisti kestävyysraportointivaatimuksia
Omnibus I on EU:n lainsäädäntöpaketti, jonka tavoitteena on ollut keventää ja yksinkertaistaa EU-lainsäädäntöä erityisesti pk-yritysten näkökulmasta. Niinpä kestävyysraportointia yksinkertaistettiin ja sitä ei vaaditakaan jatkossa yhtä laajasti, kuin alun perin oli tavoitteena.
Aiemmin raportointivelvoite koski yrityksiä, joiden kohdalla täyttyi kaksi kolmesta kriteeristä: työntekijöitä yli 250, liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa tai tase yli 25 miljoonaa euroa. Direktiivimuutos muutti näitä rajoja huomattavasti.
CSRD-raportointivelvoitteen nykyiset kynnysarvot:
- Yli 1 000 työntekijää, ja
- Yli 450 miljoonan euron liikevaihto
Iso osa yrityksistä ei siis täytä näitä vaatimuksia. Nykyinen esitys tulee voimaan 30.6.2026, mutta säännöksiä sovelletaan Suomessa jo 1.1.2026 alkaneella ja sen jälkeisillä tilikausilla. Käytännössä yritykset, jotka ylittävät nämä kaksi raja-arvoa, aloittavat raportoinnin 2027 tilikaudesta ja raportti julkaistaan 2028.
EU:n suunnanmuutos on ollut täysin poliittinen. Yhdysvalloissa on Eurooppaa kevyempi sääntely ja niinpä EU:n päättäjät eivät halunneet täkäläisten yritysten jäävän kilpailussa heikommaksi. Päätökset olivat kuitenkin aika lyhytnäköisiä. Eurooppaa ei nähdä enää suunnannäyttäjänä Kiinalle tai USA:lle, eikä mahdollista myöhemmin seuraavaa hintalappua ajateltu. Kun raportointivaatimuksia nyt kevennettiin, yritysten vastuullisuustyö viivästyy ja tarvittavat toimet muun muassa ilmastonmuutokseen ja luontokatoon varautumisessa saattavat jäädä tekemättä tai tulevat liian myöhään.
Raportin sisältö muuttui
Itse CSRD-raportin osalta datapisteitä vähennettiin huomattavasti, noin 61 %. Myös EU-taksonomian raportointipohjista poistettiin noin 70 %. Uudistetut ESRS-standardit julkaistaan viimeistään syyskuussa 2026.
Käytännössä markkinoiden odotukset eivät kuitenkaan katoa. Pankit, sijoittajat ja suuret asiakkaat haluavat yhä arvioida yritysten vastuullisuutta ja EU-taksonomian tiedot ovat tässä suuressa roolissa. Rahoituslaitokset voivat vaatia myös ei-raportointivelvollisilta yrityksiltä taksonomiatietoja ennen lainojen tai sijoitusten myöntämistä.
Mitä vaihtoehtoja yrityksellä nyt on?
Monista raportointia koskevista velvollisuuksista siis luovuttiin ja jäljelle jäi lopulta kaksoisolennaisuusanalyysi, joka päivitetään jatkossa tarvittaessa. Se kirkastaa yrityksen tärkeimmät raportointikohdat.
Ilmastosiirtymäsuunnitelma jätettiin pois, mutta jos sellainen kuitenkin on, siitä on kerrottava CSRD-raportissa.
Vastuullisuus on silti yhä osana yritysten päivittäistä liiketoimintaa. Raportoinnin vaihtoehdot ovat seuraavat:
- Vapaaehtoisen CSRD-raportin voi yhä laatia.
- EU suosittelee kaikille CSRD-raportin ulkopuolelle jääville yrityksille vapaaehtoista VSME-raporttia.
- GRI-raportointi. Jos tätä on jo aloitettu, sitä kannattaa ehdottomasti jatkaa.
- Vapaaehtoinen EU-taksonomian noudattaminen.
Yritysten kannattaa pitää katse tulevaisuudessa ja muistaa, että raportointi on väline, jonka avulla voidaan seurata liiketoimintaa ja sen ympäristöriskejä. Vaikka poliittinen ympäristö on häilyvä, ilmastonmuutos ja biodiversiteetin katoaminen ovat yhä olemassa. Niihin kannattaa edelleen varautua ja pyrkiä järjestämään liiketoiminta niin, että sen haittavaikutukset on minimoitu.
