Usein hiilijalanjälkilaskurit osaavat kertoa kaksi lukua keskenään.
Jos yritys on käyttänyt 10 000 litraa dieseliä ja soveltuva päästökerroin on 2,5 kg CO₂e litraa kohden, laskutoimitus on helppo.
Vaikeat kysymykset tulevatkin jo ennen sitä.
Pitäisikö polttoaine ylipäätään sisällyttää laskentaan? Mille yhtiölle tai toimipaikalle se kuuluu? Onko aineisto kattava? Mitä päästökerrointa tulisi käyttää? Kuvaako kerroin CO₂- vai CO₂e-päästöjä? Soveltuuko se kyseiseen maahan ja raportointivuoteen?
Yrityksen hiilijalanjälkilaskennan luotettavuus riippuu huomattavasti enemmän oikeista vastauksista näihin kysymyksiin kuin itse kertolaskusta.
Aloita rajauksesta
Ennen päästöjen laskemista yritykselle on määriteltävä inventaarion rajaus.
Mitkä oikeushenkilöt, toimipaikat ja toiminnot sisällytetään? Mitkä päästöt kuuluvat Scope 1-, Scope 2- tai Scope 3 -luokkiin? Mitä raportointikautta laskenta koskee?
Nämä päätökset ovat olennaisia, sillä virheetön laskutoimitus ei korjaa puutteellista inventaariota.
Jos tärkeä toimipaikka, ajoneuvokalusto tai toiminto on jätetty rajauksen ulkopuolelle, lopputulos voi olla väärä.
Laskenta alkaa siis määrittelemällä huolellisesti, mitä luvun on tarkoitus kuvata.
Yrityksen aineisto on harvoin valmista laskettavaksi
Kun rajaus on selvä, voidaan koota aktiivisuusdata: polttoaineenkulutus, sähkönkäyttö, lämmitys, matkustus, hankitut materiaalit, kuljetukset ja muut olennaiset tiedot.
Käytännössä nämä tiedot saapuvat harvoin yhtenä siistinä aineistona.
Sähkölasku voi koskea väärää ajanjaksoa. Polttoaineraportti voi sisältää ajoneuvoja, jotka eivät kuulu raportointirajaukseen. Lämmitys voi sisältyä vuokraan. Yksi toimipaikka voi toimittaa toteutuneen kulutuksen, kun taas toisesta on saatavilla vain arvio.
Hyödyllinen kysymys ei siksi ole pelkästään se, onko jokin luku olemassa, vaan mitä luku edustaa ja voidaanko sitä kohtuudella käyttää.
Joskus arvio on välttämätön. Se ei automaattisesti ole heikkous. Olennaista on, että arvio tuodaan näkyväksi ja sen perusteet dokumentoidaan.
Kattavalta näyttävä taulukko ei ole sama asia kuin kattava näyttö.
Päästökertoimen valinta on osa työtä
Peruskaava on yksinkertainen:
Aktiivisuusdata × päästökerroin = päästöt
Kertoimen valinta saattaa kuitenkin olla huomattavasti monimutkaisempaa.
Samalle toiminnolle voi löytyä useita näennäisen sopivia päästökertoimia. Ne voivat erota toisistaan maantieteellisen alueen, vuoden, teknologian, yksikön ja menetelmällisen rajauksen mukaan.
Sähkö on hyvä esimerkki.
GHG Protocolin mukaan Scope 2 -päästöt voidaan joutua laskemaan sekä sijainti- että markkinaperusteisella menetelmällä.
Sijaintiperusteinen tulos kuvaa sähköverkon keskimääräisiä päästöjä. Markkinaperusteinen tulos kuvaa yrityksen hankkimaa sähköä silloin, kun saatavilla on soveltuvaa toimittajakohtaista tai muuta kelpoisuusehdot täyttävää tietoa.
Sama sähkönkulutus voi siis tuottaa kaksi perusteltua tulosta, koska menetelmät vastaavat eri kysymyksiin.
Esimerkiksi luku:
Sähkön päästöt: 4,2 tCO₂e
voi kertoa lukijalle liian vähän.
Mitä menetelmää käytettiin? Mitä kerrointa käytettiin? Mistä kerroin on peräisin?
Luotettavan laskennan tulisi tehdä näihin kysymyksiin vastaaminen mahdolliseksi.
Scope 3 edellyttää harkintaa
Scope 3 sisältää 15 kategoriaa, jotka kattavat arvoketjun epäsuorat päästöt. Niiden painoarvo ja saatavilla olevan aineiston laatu vaihtelevat suuresti yrityksestä toiseen.
On järkevää aloittaa seulomalla kategoriat ja tunnistamalla niistä olennaiset. Sen jälkeen kannattaa määrittää, millaista tietoa ja laskentamenetelmää arvoketjun eri olennaisiin osiin tarvitaan.
Yhdellä yrityksellä hankitut materiaalit voivat muodostaa suurimman osan hiilijalanjäljestä, kun taas toisella kuljetukset tai myytyjen tuotteiden käyttö voivat olla huomattavasti merkittävämpiä.
Liiketoiminnan ymmärtäminen on siis olennaista ennen kuin päätetään, mihin Scope 3 -laskennan työpanos kohdennetaan.
Osaatko selittää tuloksen?
Voit testata yrityksen kasvihuonekaasuinventaariota seuraavan kysymyksen avulla:
Pystytkö selittämään, miten lukuun päädyttiin?
Jos yritys raportoi 486 tCO₂e, luvun olennaisten osien tulisi olla jäljitettävissä taustalla olevaan aineistoon, päästökertoimiin, laskentamenetelmiin ja oletuksiin.
Laskennan tulisi jättää riittävä audit trail, jotta tuloksen voi ymmärtää ja selittää ilman, että tarvitsee olla hiililaskennan asiantuntija. Tämä on tärkeää, kun asiakas, rahoittaja, kumppani tai auditoija kysyy, miten päädyitte tähän lukuun.
”Laskuri antoi meille vastauksen” ei ole erityisen vahva vastaus.
Näin Rodinia lähestyy laskentaa
Rodinia vastaa teknisestä päästölaskentatyöstä sen sijaan, että odottaisi asiakkaan kokoavan menetelmän itse.
Scope 3 osalta seulomme kaikki 15 kategoriaa, määritämme niiden olennaisuuden ja valitsemme soveltuvan laskentamenetelmän arvoketjun kullekin olennaiselle osalle. Jokaiselle kategorialle määritetään status – Raportoitu, Ei sovellu, Rajattu pois tai Ratkaisematon – sekä perustelu statukselle. Näin laskennasta pois jäävät kategoriat eivät katoa inventaariosta.
Laskenta rakennetaan siten, että tuloksen perusteet säilyvät jäljitettävinä. Päästökertoimet kirjataan lähteen, vuoden, maantieteellisen alueen, yksikön ja menetelmällisen rajauksen kanssa. Inventaarissa käytetty GWP-arvosarja ilmoitetaan eksplisiittisesti, ja sijainti- ja markkinaperusteiset Scope 2 -tulokset pidetään erillään.
Laskentamalli toimii myös asiakastiedotteiden tietolähteenä. Jos tulos muuttuu tarkastelun aikana, korjaus tehdään ensin laskentaan ja viedään sen jälkeen GHG Emissions Inventory -raporttiin, Calculation Methodology Report -raporttiin ja Results Appendix -liitteeseen.
Määritämme inventaarion rajauksen, tarkistamme ja täsmennämme lähdeaineiston, selvitämme puutteet, etsimme soveltuvat päästökertoimet, teemme laskennat ja dokumentoimme olennaiset oletukset ja arviot.
Asiakas toimittaa liiketoimintaa koskevat tiedot ja auttaa ratkaisemaan kysymykset, jotka edellyttävät yrityskohtaista tietoa. Rodinia muuttaa nämä tiedot laskennaksi ja sitä tukeviksi asiakastiedotteiksi.
Lopuksi laskenta tiivistyy lukuun
Yrityksen hiilijalanjälki voidaan lopulta tiivistää yhteen lukuun.
Sen uskottavuus riippuu kaikesta luvun taustalla olevasta: mitä sisällytettiin, mitä tietoja käytettiin, mitkä kertoimet valittiin, missä tarvittiin arvioita ja miten päätökset dokumentoitiin.
Kertolasku on helppo osa. Todellinen työ on sen ymmärtämistä, mikä laskentaan kuuluu – ja kykyä selittää tulos jälkikäteen.
Rodinia toteuttaa GHG Protocolin mukaisia yritysten hiilijalanjälkilaskentoja, jotka kattavat Scope 1- ja Scope 2 -päästöt sekä tarvittaessa Scope 3 -päästöt.
Jos tarvitset päästölaskentaa asiakkaan tiedonantopyyntöä, tarjouskilpailua, raportointivaatimusta tai omaa vastuullisuustyötä varten, varaa kanssamme 30 minuutin tapaaminen. Voimme yhdessä määritellä, mitä laskennan tulisi kattaa ja mitä tietoja tarvitsemme sinulta.
