YK:n mukaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa on biljoonien dollarien liiketoimintamahdollisuudet. Jotkut yritykset ovat tämän jo huomanneetkin. ST1 on investoinut Saharan aurinkovoimalaan ja Fortum on alkanut viedä aurinkopaneeleita Intiaan. Useita kiertotalouteen ja muun muassa jätteenpolttoon erikoistuneita yrityksiä on jo Suomessakin.
Yritysten roolista puhuttiin myös YK-päivän paneelissa, kun muun muassa presidentti Tarja Halonen, presidenttiehdokas Pekka Haavisto ja professori Sixten Korkman korostivat yritysten velvollisuuksia ja mahdollisuuksia osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Energia-ala on tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen ehkäisyssä ja siihen liittyen myös rakennusalalla on tehtävä merkittäviä uudistuksia.
Rakennukset ovat liikenteen lisäksi suurimpia energiasyöppöjä.
Kaupungeissa ehkäistään ilmastonmuutosta
Pääkaupunkiseudun kunnat pyrkivät hiilineutraaleiksi vuosien 2030–2040 välillä. Helsinki aikoo sulkea Hanasaaren voimalaitoksen ja Salmisaaren voimalaitosta on viherretty. Ympäristötiedon foorumin marraskuisessa keskustelutilaisuudessa todettiin, että kaupungeilla on suuri merkitys ilmastonmuutoksen ehkäisyssä. Jokaisella kunnalla tulee olla oma ilmastopoliittinen ohjelmansa ja sitä tulee toteuttaa käytännön politiikan tasolla esimerkiksi rakennusvalvonnassa ja rakennuslupia myönnettäessä. Tällä hetkellä tiedetään, että esimerkiksi Helsingissä rakennukset ovat liikenteen lisäksi suurimpia energiasyöppöjä.
Aurinkopaneelit, energiantehokkuus ja viherrakentaminen esimerkiksi katoille ovat kaikki hyviä ratkaisuja, joita voidaan toteuttaa kunnissa. Euroopan isoissa kaupungeissa ja varsinkin Italiassa viherrakentamisesta on tullut varsinainen buumi. Bosco verticalea eli suomalaisittain pystymetsää rakennetaan nyt pilvenpiirtäjiin ja toimistorakennuksiin tuomaan viheralueita takaisin kaupunkiin ja sitomaan hiilidioksidia ilmasta. Tukholmassa datakeskukset on valjastettu kaupungin lämmöntuotantoon.
Ympäristömerkki myös rakennuksille
Rakennusalalla on myös muita kiinnostavia ympäristöhankkeita. Esimerkiksi Pohjoismainen ympäristömerkki on laajentunut rakentamiseen. Ensimmäiset ympäristömerkin vaatimukset täyttävät rakennukset on jo rakennettu Suomessa. Jotkut rakennusalan yritykset ovat menneet vielä pidemmälle. Ne ovat ottaneet kestävän kehityksen strategiansa ytimeen. Esimerkiksi ruotsalainen NCC on työstänyt koko liiketoimintastrategiansa uusiksi kohti kestäviä arvoja. Siinä on kyse strategiaviestinnän kokonaisvaltaisesta uudistamisesta.
Rakennusalalla onkin parantamisen varaa. Nyt nähdään tulokset siitä politiikasta, kun on ensisijaisesti painotettu alhaista hintaa. Suomi on pullollaan hometaloja.
Kun yritykset havahtuvat kestävän kehityksen suomiin mahdollisuuksiin, he saavuttavat itselleen kilpailuetua. Muutaman vuoden päästä näin tekevät kaikki. Ja ne, jotka eivät panosta vastuullisuuteen, putoavat puh-pah pelistä pois. Kun yritykset kehittävät palveluja asiakaslähtöisesti saadaan markkinoille tuotteita, jotka myyvät ja samalla ohjaavat kuluttajia ympäristöystävällisiin valintoihin. Kysyntä on jo olemassa.
Kilpailuedun saavuttamiseksi yritysten tuleekin aktivoitua entistä enemmän strategiaviestinnässä ja kestävän kehityksen mukaisista toimista tulee viestiä sidosryhmille aktiivisesti.