Suomen matkailuala kasvaa huimaa vauhtia. Kesäkuussa 2017 Kauppalehdessä julkaistussa haastattelussa Visit Finlandin johtaja Paavo Virkkunen sanoo, että matkailusta voi jo puhua teollisuudenalana – niin suuri merkitys sillä on Suomen kansantalouteen.
Se on tietenkin mahtava uutinen monille yrityksille, jotka elävät matkailutuloilla. Se on myös hyvä uutinen monille suomalaisille, joiden kotikunnat saavat arvostusta, työpaikkoja ja hyvinvointia turistien myötä.
Samat haasteet ovat kotimaan matkailussa.
YK:n alaisen World Tourism Organizationin UNWTO:n mukaan matkailu on yksi nopeimmin kasvavista talouden osa-alueista maailmassa ja etenkin aasialaisten turistien määrä kasvaa kasvamistaan. Siten sillä on suuri merkitys myös alueelliseen kehitykseen ja hyvinvointiin. Monissa kehittyvissä maissa matkailu on paitsi tärkeä tulonlähde, myös valtava haaste ympäristölle ja paikallisväestölle. Tästä syystä matkailua on kehitettävä kestävällä pohjalla, myös Suomessa.
Islanti huonona esimerkkinä
Matkailussa piilee monia haasteita, joihin kannattaa reagoida mieluummin aiemmin kuin myöhemmin. Tämä on huomattu esimerkiksi Islannissa, joka on joutunut suoranaiseen pulaan matkailijamäärien kasvettua räjähdysmäisesti finanssikriisin jälkeen. Matkailuala on kasvanut 30 prosentin vuosivauhtia vuodesta 2008 lähtien ja vuonna 2016 Islannissa kävi jo 1,6 miljoonaa matkailijaa. Nyt siellä käydään keskustelua matkailun rajoittamisesta, koska kysyntä majoituskapasiteetista on nostanut asuntojen hinnat liian korkeiksi eikä saaren infrastruktuuri pysy perässä.
Aloitimme tästä keskustelua LinkedInissä kesäkuussa ja aihe sai hyvin tuulta alleen. Monet suomalaiset matkailualan toimijat kertovat panostavansa kestävään kehitykseen, mutta mitä se oikein tarkoittaa?
Jokainen kaukoidän tai Välimeren rantakohteissa matkaillut tietää, mitä massaturismi saa aikaan: matkailutulojen valumista matkakohteen ulkopuolelle, ympäristöhaittoja ja sosiaalisia ongelmia paikallisväestölle. Jätteet, vedenkulutus, luonnon ja eläimistön turmeltuminen ja paikallisväestön hyväksikäyttö ovat esimerkkejä matkailun sivuvaikutuksista. Eikä tämä enää koske vain kaukomaita. Samat haasteet ovat kotimaan matkailussa.
Reilun matkailun yhdistys on tehnyt selkeän listan siitä, kuinka matkailija itse voi vaikuttaa vierailunsa aiheuttamaan jälkeen kohteessa, mutta vastuuta ei voi jättää pelkästään kuluttajille. Yritysten on otettava vastuu liiketoimintansa eettisyydestä ja viranomaisten on asetettava rajoituksia toiminnalle.
Mitä voidaan tehdä?
Metsähallituksen Luontopalvelut tuovat aktiivisesti esiin erilaisia vastuullisuuskysymyksiä toiminnassaan. He ovat muun muassa tutkineet toimistojensa mahdollisuutta siirtyä muovittomiin vaihtoehtoihin, sitoutuneet tuottamaan työpaikkoja eri puolille Suomea ja sertifioineet monikäyttömetsät PFEC-järjestelmän mukaan. Matkailulla on merkittävä vaikutus kulttuuri- ja luontokohteiden suojeluun ja ylläpitämiseen. Esimerkiksi Metsähallituksen hoidossa on lähes 400 suojeltua rakennusta ja yli 6000 muinaisjäännöstä. Matkakohteiden kannattaisikin aktiivisesti tiedottaa kestävän kehityksen eteen tehdyistä toimenpiteistä.
Myös hotelleilla on valtava mahdollisuus olla kestävän kehityksen suunnannäyttäjiä ja edelläkävijöitä. Lähes poikkeuksetta matkailijat yöpyvät jossain kaupallisessa majapaikassa. Siellä heillä on hetki aikaa miettiä päivän tapahtumia mutta myös omaa vaikutustaan matkakohteeseen. Islannin matkallamme toukokuussa yövyimme neljän tähden hotellissa, joka oli vuonna 2014 valittu konsulttitoimisto EY:n toimesta Euroopan ympäristöystävällisimmäksi hotelliksi Euroopassa. Ei mikään pieni tunnustus, voisi ajatella. Huoneessa oli vesikarahvin päällä lappu ”Enjoy our clean tap water”. Erinomainen oivallus, jota voisi käyttää myös suomalaisissa hotelleissa! Kun kysyin tunnustuksen perusteita henkilökunnalta, heistä kukaan ei osannut vastata, mutta he arvelivat sen johtuvat uusiutuvan energian käytöstä. Koko hotelli pyörii geotermaalisen energian avulla.
Koko hotelli pyörii geotermaalisen energian avulla.
Matkailijaa kiinnostaa tietää hotellista esimerkiksi, miten sen jätehuolto on toteutettu, kierrätetäänkö, onko työntekijöiden työsuhteet kunnossa eli maksetaanko kaikille kohtuullista palkkaa, miten hotelliin tuomamme rahat hyödyttävät alueen asukkaita, mistä hotellin energia on peräisin, entä ravintolan ruoka.
Ei riitä, että kylpyhuoneissa pyydetään jättämään pyyhkeet lattialle, jos ekologisina mainostetut pesuaineet tarjotaan muovisissa yksittäispakkauksissa. Itsestään sammut valot ovat jo askel eteen päin. Norjalaninen Thon Hotels -ketju on vienyt vastuullisuusajattelua pidemmälle etenkin Brusselin hotellissaan, jossa energian, veden ja kemikaalien kulutuksen vähentämisen lisäksi ravintolan keittiöllä on oma kasvitarha sisäpihalla. Suomalaiset kiertotalouden yritykset ovat oivaltaneet tässä liiketoimintamahdollisuuksia ja useat toimijat tarjoavat resorteille mahdollisuutta tuottaa energiaa omasta jätteestään.
Mahdollisuuksia matkailuviestinnän kehittämiseen on lukemattomia. Kun UNWTO:n mukaan lähivuosina matkailijoiden määrä maailmassa lähenee 2 triljoonaa, enenevä osa heistä haluaa myös maksaa laadusta. Matkailutoimijoiden tulee valita, keitä he haluavat miellyttää. Yhä useammat matkailijat tulevat Suomeen ihastelemaan puhdasta luontoa ja ilmaa. Ne säilyvät sellaisina vain, jos niin halutaan.