EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) on asettanut uudet standardit vastuullisuusraportoinnille. CSRD edellyttää paitsi sidosryhmien kattavaa tunnistamista, myös niiden osallistamista yhä laajemmin.
Tärkeä vaihe CSRD:n mukaisessa vastuullisuusraportoinnissa on kaksoisolennaisuuden periaatteella toteutettava olennaisuusanalyysi. Siinä sidosryhmiä pyydetään tunnistamaan sekä organisaation vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön että ulkopuolisten tekijöiden aiheuttamat uhat ja mahdollisuudet organisaatiolle. Myös sidosryhmät jakautuvat kahteen pääryhmään: organisaatioon vaikuttavat sidosryhmät ja sidosryhmät joihin organisaatio vaikuttaa. CSRD ei määrittele tarkkoja menettelytapoja sidosryhmien osallistamiseen. Se kuitenkin vaatii, että raportissa kuvataan kattavasti ja läpinäkyvästi olennaisuusanalyysin prosessi ja se, miten sidosryhmiä on päätetty osallistaa.
Kuinka yritykset voivat hyödyntää tämän tilaisuuden entistä vahvempien ja luottamuksellisempien sidosryhmäsuhteiden rakentamiseen?
Yritysvastuun yhteinen kieli: CSRD:n tuoma standardisointi luo yritysvastuulle yhteisen, vertailukelpoisen kielen. Selkeä raportointi vastuullisuustoimista ja siitä viestiminen luovat perustan yrityksen ja sen sidosryhmien avoimelle vuorovaikutukselle.
Vuorovaikutteisuus ja aktiivinen osallistaminen: Yritykset voivat hyödyntää raportointia vuoropuhelun aloittamiseen ja ylläpitämiseen sidosryhmien kanssa. CSRD:n standardit mahdollistavat yhä kattavamman osallistamisen ja tiedonkeruun kahdesta näkökulmasta: Yrityksen vaikutuksista sen ympäristöön sekä ulkopuolisten tekijöiden vaikutuksista yritykseen. Palautetta kerätessä sidosryhmien mielipiteet, odotukset ja huolenaiheet nousevat esiin. Toisaalta tiedonkeruu voi tuoda esiin uusia ideoita toiminnan kehittämiseksi. Aktiivinen osallistaminen aikaansaa luottamusta, tuo kehityskohteet ajoissa ilmi sekä auttaa vahvistamaan toimintatapoja, jotka sitouttavat sekä yrityksen sisäisiä että ulkoisia sidosryhmiä.
Vastuullisuusteot ja mittarit: CSRD asettaa standardit vastuullisuudelle. Yritysten tulee mitata, arvioida, raportoida ja seurata vastuullisuuttaan läpi arvoketjujen. Konkreettiset teot, haasteiden tunnistaminen sekä vastuullisuustavoitteissa edistymisestä viestiminen lisäävät läpinäkyvyyttä ja rakentavat luottamusta.
Tarinankerronta: Vaikka vastuullisuusraportointi sisältää usein rutkasti numeroita ja monimutkaisia kaavioita, on se parhaimmillaan mahdollisuus kertoa yrityksen vastuullisuusmatkasta rehellisesti, ymmärrettävästi ja kiinnostusta herättävästi. Tarinankerronta luo yhteyden sidosryhmiin sekä antaa mahdollisuuden painottaa yrityksen arvoja ja sitoutumista niihin.
Kriittisten kysymysten ratkaiseminen: CSRD:n vaatimukset saattavat nostaa esiin kriittisiä kysymyksiä ja haasteita yritysten toiminnassa. Näissä tilanteissa sidosryhmäviestinnällä on olennainen rooli. Yritysten tulisi olla valmiita käsittelemään kysymyksiä läpinäkyvästi, avoimesti ja rehellisesti. Tämä ei vain vahvista luottamusta, vaan myös osoittaa yrityksen kyvyn reagoida kestävyyskysymyksiin ripeästi ja tehokkaasti.
Globaali yhteistyö ja verkostoituminen: CSRD ei rajoitu vain kansallisiin vaatimuksiin, vaan se heijastaa laajempaa globaalia liikettä kohti kestävämpää liiketoimintaa. Huolellisella vastuullisuusraportoinnilla yritykset voivat osoittaa kykyään osallistua kansainvälisiin kestävyysaloitteisiin ja yhteistyöhön.
CSRD ei ole ainoastaan velvoite raportoida. Se on mahdollisuus vahvistaa suhteita sidosryhmiin. Tulevaisuuden sidosryhmäviestinnän tulee olla enemmän kuin tiedon jakamista – sen tulee olla vuoropuhelua, osallistamista ja rehellistä tarinankerrontaa. Yritykset, jotka käyttävät tätä tilaisuutta luottamuksen vahvistamiseen ja kestävien suhteiden rakentamiseen, tulevat saavuttamaan kilpailuetua vastuullisuusjohtajuudellaan.