Yritykset ja asiantuntijat etsivät nyt työkalupakkeihinsa kättä pidempää – uusia tapoja tehostaa toimintaansa. Luova tekoäly onkin kehittyessään herättänyt innokasta keskustelua siitä, kuinka tekoälyä voisi hyödyntää yritysviestinnässä. Sovellukset näyttävät taipuvan moneen, kunhan niiden käyttökohteet harkitaan tarkasti. Mutta mihin tekoälyn taidot todella riittävät?
Millainen työkalu luova tekoäly on?
Nakuttaa työpöydälle ideoita
Kun ajatukset lyövät tyhjää, on tekoälyä helppo pyytää nakuttamaan työpöydälle sisällöntuotantoideoita, tapahtumien ohjelmarunkoja tai jopa viestintäsuunnitelmia. Se ei kuitenkaan aina osu naulan kantaan. Ihmisen kaltaista luovuutta sillä ei nimittäin ole, tilannetajusta tai tunneälystä puhumattakaan. Sen käyttämät sanavalinnat ovat usein ennalta arvattavia sekä robottimaisia, jolloin ihmiselle tyypillinen luovuus, sanavalinnoilla leikittely ja omaperäiset lähestymistavat jäävät uupumaan. Tekoäly saattaa toimia ideoinnin ja näkökulmien keksimisen välineenä, mutta vaikuttavien konseptien luomiseen tarvitaan aina viestinnän asiantuntijuutta.
Viilaa valmiita tekstejä
Tekoäly osaa viilata valmiita tekstejä esimerkiksi korjaamalla kirjoitusvirheitä tai arvioimalla niitä esitettyjen tavoitteiden pohjalta. Vastauksia on tärkeää arvioida kriittisesti, sillä myös tekoäly tekee virheitä, eikä välttämättä ymmärrä kontekstia oikein. Lisäksi tietoturvasta huolehtiminen on tekoälyä käytettäessä haastavaa, sillä suurin osa tekoälysovelluksista tallentaa käyttäjän sille syöttämää dataa. Ne voivat hyödyntää sitä parantaakseen omaa algoritmiaan tai omistajansa, kuten Googlen, muita palveluita. Asiantuntijoiden onkin syytä olla tarkkana siitä, millaista informaatiota tekoälylle antaa arvioitavaksi ja millaiseen palautteeseen luottaa.
Maalaa tyhjän tilan
Monet tekoälysovellukset maalaavat tyhjän tilan käden käänteessä käyttäjän ohjeiden tai syötetyn datan perusteella. Lopputulokset kuitenkaan harvoin näyttävät siltä, miltä käyttäjä on ennalta suunnitellut. Lisäksi tekoälyn avulla voi jäsennellä, taulukoida ja tiivistää suuria tietomääriä. Näiden toimintojen helppous viehättää, mutta kone ei välttämättä ymmärrä sille syötettyä informaatiota oikein, vaan voi sahata mutkat turhan suoriksi. Toisaalta tekoäly harvoin osaa tehdä tuloksista oikeita johtopäätöksiä, jolloin tiedon edelleen rakentaminen jää joka tapauksessa asiantuntijan käsin. Lisäksi haasteita ilmenee jälleen siinä, millaista dataa käyttäjä haluaa tai saa tietosuojasyistä tekoälylle luovuttaa.
Häivyttää tekijänoikeuksien rajoja
Tekoälyn tuottamien tekstien ja kuvien tekijänoikeuskysymykset eivät ole yksiselitteisiä. Suomen tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeudet kuuluvat kuvan tai tekstin luoneelle henkilölle. Ihminen on vastuussa siitä, että tekoälysovellusten tuotokset eivät muistuta jo olemassa olevia teoksia niin, että ne loukkaisivat jonkun muun tekijänoikeuksia. Toisaalta vaikka ihminen ohjaisi tekoälyn toimintaa, ei hän ole itsenäisesti luonut sovellusten tuotoksia. Täten tekijänoikeuslain ehdot eivät niiden kohdalla välttämättä täyty. Myös käyttöoikeuksien sovelluskohtaisiin eroihin on hyvä perehtyä: esimerkiksi Adoben tuottamia tekoälysovelluksia ei saa hyödyntää kaupallisiin tarkoituksiin.
Vaikka tekoälysovellukset kehittyvät jatkuvasti ja soveltuvat moneen, ei strategisia päätöksiä tai viestinnän asiantuntijuutta voi niille ulkoistaa. Tekoäly ei ole ihmisen korvike vaan työkalu, joka toimii käyttäjänsä ehdoilla. Sovellusten käyttäminen hämärtää tekijänoikeuksien ja tietosuojan rajoja, jotka on aina huomioitava yritysviestinnässä. Siispä viestintä tulee tulevaisuudessakin vaatimaan yrityksiltä niin aikaa kuin resurssejakin. Tekoälysovellukset tulevat kuitenkin näkymään yhä useampien viestinnän asiantuntijoiden työpöydillä. Muutos edellyttää valmiutta uusien tietojen ja taitojen omaksumiseen, joten harjoittelu on hyvä aloittaa heti.