Mitä Glasgown ilmastokokouksessa sovittiin ja miten keskusteluissa esiin nostetut asiat vaikuttavat yritysten toimintaan? Tälläkin kertaa osa Pariisin sopimuksen tavoitteista eteni, osa polkee yhä paikallaan. Toimialasta riippumatta, ilmastosopimukset pakottavat yritykset muuttamaan toimintatapojaan.
Mitä ilmastoneuvotteluissa päätettiin?
Tieteen viesti ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen on viimein uponnut päättäjätahoihin ja tavoitteesta ollaan yksimielisiä. Riittäviä päästövähennyslupauksia ei tavoitteen täyttymiseksi kuitenkaan ilmastokokouksessa kuultu, vaan tällä hetkellä matkataan kohti 2,7 asteen keskilämpötilan nousua.
Sen sijaan maat pääsivät sopuun ilmastosopimuksen markkinamekanismien pelisäännöistä. Käyttöön otetaan esimerkiksi vuotuiset päästötarkistukset. Ilmastokokouksessa sovittiin myös seuraavan vuoden aikana otettavista lisäaskelista päästövähennystoimien tiukentamiseksi.
Ensimmäistä kertaa kokouksen loppulauselmassa mainittiin myös biodiversiteetin merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä ja yli 100 maata sitoutui metsäkadon lopettamiseen vuoteen 2030 mennessä.
Kehittyvät maat tarvitsevat länsimaiden apua kipeästi
Glasgown ilmastokokouksessa sovittiin myös ilmastorahoituksen lisäämisestä. Ilmastorahoitus on tukea kehittyville valtioille ilmastonmuutoksen aiheuttamien ongelmien ja tuhojen korjaamiseksi.
Kehittyvät valtiot odottivat Pariisin sopimuksen mukaista 100 miljardin dollarin ilmastorahoitusta, johon kokouksessa ei kuitenkaan aivan ylletty. Rahoitusta kipeästi kaivanneet maat pelkäävät länsimaiden kunnianhimottomuuden koituvan heidän kohtalokseen.
Irti hiilestä
Glasgowssa lähes 200 maata olivat ensimmäistä kertaa yksimielisiä siitä, että polttoaineet ja kivihiili on poistettava energiapaletista. Samoin kannatettiin myös fossiilisten polttoaineiden taloudellisten tukien poistamista.
Alkuperäisessä sopimusluonnoksessa valtiot sitoutuivat hiilenpoltosta luopumiseen, mutta Intian vaatimuksesta linjausta kevennettiin kokouksen viime metreillä. Etenkin EU:lle tämä oli suuri pettymys.
Intian lupaukset kivihiilen suhteen olivat kuitenkin progressiivisia maan ilmastopolitiikkaan nähden, maa yllätti esimerkiksi hiilineutraaliustavoitteellaan.
1,5-asteen tavoite vielä saavutettavissa
Ilmastositoumuksensa on päivittänyt yli 150 maata. Glasgown kokouksessa joukkoon liittyi vielä muun muassa Intia, Venäjä ja Brasilia.
Lisäksi kokouksessa julkistettiin valtava määrä kansainvälisiä ilmastoaloitteita, jotka tavoittelevat metaanipäästöjen leikkaamista, metsäkadon pysäyttämistä, fossiilisten polttoaineiden alasajoa, sekä rahoituksen vihertämistä.
Aloitteet ovat merkittäviä, sillä pelkästään niiden avulla voitaisiin päästökuilua kuroa umpeen noin 10%. Päästäänkö 1,5 asteen tavoitteeseen riippuu siitä, mitä tapahtuu kokouksen jälkeen.
Mitä ilmastokokouksen päätökset tarkoittavat yrityksille?
Ilmastonmuutos, luontokato ja muut globaalit kestävyysongelmat vaikuttavat yritysten toimintaan. Siihen vaikuttaa myös valtioiden sitomat kansainväliset sopimukset ja sääntely. Jotta sovitut päästövähennykset toteutuvat, on valtioiden ja yritysten lisättävä toimintansa läpinäkyvyyttä.
Tärkeää on tuntea koko arvoketjussa syntyvät päästöt ja raportoida niistä rehellisesti. Suppeimmalla mittakaavalla raportointi ja vastuunkanto ei pysäytä ilmastonlämpenemistä tai poista ilmastonmuutoksen tuomia riskejä liiketoiminnalle.
Yhteiset pelisäännöt kiristävät yritysvastuun vaatimuksia
Kokouksessa päätettiin Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanosäännöistä.
Ilmaston lämpeneminen hidastuu ainoastaan todellisia päästövähennyksiä tekemällä, näillä vähennyksillä on kiire. Siksi pelisääntöjä laskennallisten kompensaatioiden osalta tiukennetaan.
Yrityksille tämä tarkoittaa sitä, että päästöoikeuksia ja -kompsensaatioita tarkastellaan uudelleen. Päästövähennysten on tapahduttava tällä vuosikymmenellä, jotta 1,5 asteen tavoite toteutuu, siispä esimerkiksi metsitykseen pohjautuvat kompensaatiot eivät välttämättä enää kelpaa päästöleikkauksiksi, sillä puiden hiilensidonta tapahtuu hitaasti useiden vuosikymmenien aikana.
Vastuullisuuskentällä tämä tarkoittaa sitä, ettei kompensaatioiden varaan rakennetut vastuullisuusohjelmat ja hiilineutraaliustavoitteet enää kelpaa. Konkreettisista vastuullisuusteoista on huutava pula.
Pariisin sopimus ohjaa rahoitusmarkkinoita
Glasgown ilmastokokouksessa päätetty ilmastorahoituksen lisäys antaa kirkkaan viestin sijoitusmarkkinoille – energiajärjestelmän muuttaminen fossiilisesta uusiutuvaksi tapahtuu. Tällä systeemisellä muutoksella on vaikutuksia jokaiseen teollisuudenalaan.
Todellinen muutos käynnistyy viimeistään, kun päästöoikeuksien uudistetusta laskennasta sovitaan ja ilmastopolitiikka alkaa purra investointeihin. Pariisin sopimus lisää rahoittajien kiinnostusta integroida ilmastoriskit yritysten taloudellisiin riskiarvioihin, joten sillä on suora vaikutus yritysten houkuttelevuuteen sijoituskohteina.
Yritystoiminnan on siis oltava linjassa sopimuksen ja sen tavoitteiden kanssa rahoitusta saadakseen. Toisaalta, valtioiden päästövähennystavoitteet vaativat valtavia investointeja – tässä avautuu vastuullisille yrityksille suuri mahdollisuus sijoitusten haalimiseen. Uusiutuva energia, sähköistyminen, uudenlaiset liiketoimintamallit ja kestävyysongelmia ratkaisevat teknologiat keräävät sijoituksia ja avaavat yrityksille globaaleja mahdollisuuksia vastuullisuuskentällä.
Toimintatapoja muutettava joka toimialalla
Valtioiden yhteinen ilmastosopimus sitoo maita kiristämään ympäristö- ja ilmastopolitiikkaansa. Tämä lisää kansallista sääntelyä, jolla yritykset ja kuluttajat haastetaan mukaan ilmastotalkoisiin.
Sääntely muokkaa yritysten toimintaympäristöä ja muutosta tarvitaan, sillä yksin valtioiden toimilla ja yksilöiden valintoihin vaikuttamalla ei päästä sovittuihin tavoitteisiin. Useilla yrityksillä tavoitteet päästöleikkauksista ovatkin jo kunnianhimoisempia, kuin valtioilla – silti yrityksiltä vaaditaan vankempaa sitoutumista.
Yritysten ilmastotavoitteiden ja päästövähennysten toteutumista aletaan todentaa ja valvoa tiukemmin: yritysten on sitouduttava tieteeseen pohjautuviin tavoitteisiin ja niiden todennettavaan mittaamiseen. Tuotannon on muututtava vähäpäästöisemmäksi ja kiertotalouden soveltamista edellytetään Pariisin sopimuksen velvoittamalla tasolla.
Myös kuluttajat ovat jatkuvasti kiinnostuneempia tarjolla olevien tuotteiden ja palvelujen ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. Yritysten on kyettävä viestimään kuluttajille ilmastotavoitteidensa toteutumisesta uskottavasti ja ymmärrettävästi.
Yritysten ponnisteluja ilmastokriisin ehkäisemisessä on myös kiiteltävä – edistystä viimeisessä kuudessa vuodessa on tapahtunut hurjasti. Kilpailuetujakin on vielä tarjolla yrityksille, jotka onnistuvat siirtymään puhtaaseen energiaan ja panostavat kiertotalouteen.
Ilmastokriisin ratkaiseminen on vielä mahdollista, jahka kunnianhimoa kasvatetaan niin kansallisessa kuin kansainvälisessäkin politiikassa. Lue lisää ilmastokokouksen päätöksistä täältä.
#kestäväkehitys #ilmastonmuutos #ilmastokokous #ilmastosopimus #Pariisinsopimus #COP26 #vastuullisuus