Elintarviketeollisuudella on paljon tehtävää: Näyttäkää numeronne!

Minna Rajainmäki

Vastuullisuusviestintä on yritykselle hyvä tapa tehdä positiivista markkinointia. Sen täytyy kuitenkin perustua faktoihin, koska kuluttajat selvittävät ne joka tapauksessa.

Innostavaa vastuullisuusviestintää elintarvikealalla on tehnyt ruotsalainen Oatly, joka aloitti vastikään Hey food industry, show us your numbers -kampanjan. Siinä haastetaan muutkin elintarvikealanyritykset perustamaan viestintänsä numerotietoon, jolla on merkitystä.

Suomalaiset ja ruotsalaiset elintarvikealan yritykset tekevät yhtä paljon vastuullisuusviestintää verkossa, selviää Rodinian vuonna 2018 teettämästä tutkimuksesta. Erojakin löytyy.

Suomalaisten yritysten vastuullisuusviestintä on pääasiassa opastavaa ja neuvovaa, kun ruotsalaiset elintarvikeyritykset keskittyvät trendeihin ja sitouttamiseen sosiaalisessa mediassa.

Jatkossa molempien pitäisi panostaa kertomaan todellisista vaikutuksista numerotiedon avulla.

Vastuullisuusviestintä on yritykselle hyvä tapa olla mukana tässä tarinankerronnassa.

Minna Rajainmäki

Vastuullisuudesta on tullut trendi

Keskon ruokailmiöt 2019 –raportin mukaan vastuullisuus on yksi eniten kuluttajia puhuttelevista teemoista kuluvan vuoden aikana. Nyt kun vastuullisuudesta puhutaan paljon, on entistä tärkeämpää tietää, mistä puhuu.

Myös Lantmännen Unibake, johon kuuluu suomalainen Vaasan, julkaisee omaa trendiraporttiaan. Sen mukaan nousevia vastuullisuustrendejä elintarvikealalla ovat ruokahävikki, ekologiset pakkaukset ja vegaaniruoka.

Jo kuusi vuotta peräkkäin Valio on puolestaan valittu Suomen kestävimmäksi brändiksi ruotsalaisessa bränditutkimuksessa.

Ennustan, että tulevaisuudessa on tutkittava ja paljastettava myös ainakin tuotanto-olosuhteet ja toimitusketjun vastuullisuus eli ihmisoikeudet, kuljetuksen hiilijalanjälki sekä veden- ja energiankulutus. Myös luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on usein ruoantuottajien vastuulla, kun metsää raivataan viljelmien tieltä ja erilaisia ravinteita käytetään tuotannon tehostamiseksi. Tästä käyvät esimerkkeinä kesäiset Brasilian metsäpalot ja toisaalta Baltic Sea Action Groupin Järki hankkeet.

Kestävä elämäntapa edellyttää valtavaa määrää valintoja, joita yritysten tulisi tarjota kuluttajille.

Ruoantuotannon ja vastuullisuusviestinnän tulevaisuus

VTT:n tutkija Lauri Reuter piti innoittavan puheenvuoron Viestinnän ammattilaisten vuosiseminaarissa ProCom-päivässä kesäkuussa. Hänen mukaansa kestävä tulevaisuus rakennetaan rohkeista tarinoista. Tulevaisuuden ruoantuotanto voi tarkoittaa keinomunia, soluhilloa ja eläimetöntä lihaa. 140 slidea tiedettä ja faktaa – visioitakin – 20 minuutissa. Hengästyin, hämmennyin ja pelästyin.

Maailma sellaisena kuin olen oppinut sen tuntemaan, ei tule säilymään. Niin on aina ollut! #Muutos on välttämätön. Päällimmäisenä tunteena kuitenkin uteliaisuus ja halu oppia lisää. Mikä on kasvuhuone? Suljetuissa olosuhteissa voidaan Suomessakin viljellä kurkkua ympäri vuoden. Oma suhteeni puutarhoihin ja metsiin on myös muuttumassa, kun tietoa ja puhetta luonnon monimuotoisuudesta tulee lisää. Tarve tarinoille kasvaa murroksessa, koska tarvitsemme mielikuvittelua ja kuulumista johonkin isompaan kuvioon. Vastuullisuusviestintä on yritykselle hyvä tapa olla mukana tässä tarinankerronnassa.

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi elokuussa selvityksen, jonka mukaan ilmastoystävälliseen ruokavalioon siirtyminen vaatii järjestelmätason muutoksen: lihan kulutusta on vähennettävä, tukia ja verotusta arvioitava uudelleen ja maaperän hiilivarantoon kiinnitettävä huomiota.

Tämä tulee tapahtumaan.

Kirjoita hakusi ja paina Enter.