Jätelakiuudistus myllertää alaa ja kierrätystottumuksia

Essi Heikkinen

Jätelakiuudistus astuu pian voimaan ja muuttaa kierrätystottumuksiamme.

Sekajätteen eli yhdyskuntajätteen osuus kotitalouksien jätemäärästä on lähes puolet kaikesta jätteestä ja siitä valtaosa hyödynnetään energiantuotannossa polttamalla. Suomen jätevoimalakapasiteetti ei riitä käsittelemään kaikkea kotitalouksien tuottamaa jätettä, vaan sitä lähetetään myös ulkomaille poltettavaksi.

Jätteenkäsittelykapasiteetin kasvattamiseen ja käsittelytapojen kehitykseen investoidaan jatkuvasti kasvavien jätemäärien paineesta, mutta kestävämpi ratkaisu on lisätä jätteen kierrättämistä.

Vuonna 2018, Suomessa kertyi jätettä 128 miljoonaa tonnia, josta kotitalouksien osuus oli noin 2,5%.

Jätelaki kumpuaa EU:n toimenpideohjelmasta

Jätelaki uudistuu Suomessa ensi vuonna. Sillä pyritään parantamaan kierrätysastetta ja se koskettaa paitsi yrityksiä, myös kotitalouksia.

Vuoden 2015 lopulla, Euroopan komissio hyväksyi kiertotalouden toimenpideohjelman, joka on osa unionin suunnitelmaa vauhdittaa siirtymistä kohti hiilineutraalia ja resurssiviisasta taloutta. Toimenpideohjelmassa esitetään lukuisia toimia suljetun kierron saavuttamiseksi tuotteiden koko elinkaaren osalta, aina tuotannosta kulutukseen, jätehuoltoon ja lopulta uusioraaka-ainemarkkinoihin.

Osana EU:n toimenpideohjelmaa, hyväksyttiin jätehuollon alaa paljon puhuttanut jätesäädöspaketti. Jätesäädöspaketin sisältämät direktiivimuutokset tulivat voimaan heinäkuussa 2018 ja ne pantiin täytäntöön kansallisesti heinäkuussa 2020. Osa lakimuutoksista astuu voimaan heti ja osa siirtymäajan jälkeen vuonna 2023. 

Kierrätysastetta täytyy nostaa

Jätesäädöspaketin keskeisimpiä tavoitteita on vähentää jätteen määrää ja asettaa kunnianhimoisemmat tavoitteet yhdyskuntajätteen sekä pakkausjätteen kierrätykselle ja kaatopaikkakäsittelyn vähentämiselle.

Käytännössä tämä tarkoittaa tiukennuksia muun muassa erilliskerättäviin jätteisiin. Viiden huoneiston ja sitä suurempien kiinteistöjen on jatkossa kerättävä erikseen paperi, metalli, lasi, muovi ja biojäte. Lisäksi jätehuollon järjestäminen siirtyy kuntien vastuulle, jotka hoitavat jätehuoltopalvelujen kilpailuttamisen.

Nykyisestä jätekuljetusten kaksoisjärjestelmästä luopuminen on herättänyt paljon keskustelua ja huolta alan yritysten keskuudessa, mutta muutosta perustellaan välttämättömänä sääntelyn yksinkertaistamisen ja valvonnan kannalta.

Suomi ei ole kierrätyksen mallioppilas – vaan jäämässä luokalle

Suomi on EU:n alueella kierrättäjien keskiluokkaa. Komissio on varhaisvaroitusselvityksessään tunnistanut Suomen yhdeksi 14 jäsenvaltiosta, joiden arvioidaan olevan vaarassa jäädä yhdyskuntajätteelle asetetusta 50 %:n kierrätystavoitteesta vuonna 2020.

Lakiuudistusten myötä Suomen on mahdollista kasvattaa kierrätysastettaan n. 2,5–5,2%, mikä tarkoittaisi noin 48 % kierrätysastetta. Kuntien yhteistyö jätehuoltopalveluyritysten, taloyhtiöiden ja asukkaiden kanssa tulee olemaan avainasemassa kierrätystavoitteiden ja jätteen vähentämisen toteutumisessa.

Myös Rodinia osallistuu jätetalkoisiin! Viestinnällä on olennainen rooli, kun lajittelua halutaan lisätä ja parantaa kierrätysastetta.

Lue lisää yhteistyöprojektistamme ja viestinnän ratkaisuista kierrätyksen tehostamisessa täältä.


Kirjoita hakusi ja paina Enter.