Yritysten pitää siivota toimintaansa, mutta viherpesu ei riitä

Minna Rajainmäki

Monelle nousee iho kananlihalle ja silmät menevät kieroon, kun puhutaan kestävästä kehityksestä ja liiketoiminnasta yhtä aikaa. Ihan varmasti kyse on viherpesusta tai jos ei ole, niin ei se ainakaan kannattavaa liiketoimintaa ole. Jos onkin kannattavaa, niin kyseessä on poikkeus.

Kerron myöhemmin esimerkkejä isoista toimijoista, jotka ovat lähteneet kestävän kehityksen tielle.

Kuluttajien luottamus yrityksiin on viime vuosina laskenut merkittävästi. Vain poliittisiin puolueisiin luotetaan vähemmän kuin yrityksiin. Toisaalta yhteiskuntamme on suurten ympäristöhaasteiden ja sosiaalisten haasteiden äärellä. Yhteisiä ilmastotavoitteita on kirjattu ja kuluttajat ovat huolissaan. Tänä vuonna puhutaan ilmastoahdistuksesta.

Kansalaisista on alkanut tuntua, että yksi iso toimija puuttuu pelistä: yritykset.

Se johtaa tiukentuvaan sääntelyyn.

Kestävä kehitys on kaikkien tehtävä

Tiedostava kuluttaja ei halua vähentään yksityisautoiluaan tai lihansyöntiään, jos samaan aikaan teollisuus saa tuprutella holtittomasti hiilidioksidia ilmakehään. Tiedostava kuluttaja vaatii lisää sääntelyä ja poliitikkojen tarttuvan toimeen, jos yritykset eivät itse paranna toimintaansa.

Jos yhteiskunnassa ei ole luottamusta yritysten toimintaa kohtaan, se johtaa tiukentuvaan sääntelyyn. Seuraavaksi niin on käymässä muovin osalta. Euroopan komissio valmistelee parhaillaan muovidirektiiviä, jossa muovi pannaan verolle.

Yritysten on siis korkea aika havahtua omaan vastuuseensa ympäristöstä ja yhteiskunnasta.

Ruotsalaistutkimuksen mukaan nuorista kuluttajista yhä suurempi osa on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen torjuminen on yritysten tehtävä.

Kunnon jynssäystä

Monet yritykset ovat onneksi huomanneet kestävän kehityksen bisnesmahdollisuudet. Nike markkinoi, kuinka heidän Flyknit-innovaationsa vähentää jätteenmäärää ja Gant kertoo tekevänsä napit ja langat merestä kerätystä muovista. Kierrätysmuovin asialla ovat myös Head & Shoulders, joka kerää muovia rannoilta ja Unileverin CreaSolv-hanke, jossa samalla työllistetään paikallisia köyhiä.

Nämä eivät ole mitään pieniä tekoja imagon kiillottamiseksi vaan selkeitä konkreettisia tekoja parantaa omaa toimintaansa ja sen jälkeen kertoa siitä äänekkäästi.

Valitettavasti monessa suomalaisyrityksessä ajatellaan yhä, että oma toiminta on lähtökohtaisesti vastuullista tutkimatta sen edellytyksiä tarkemmin. Tässä on viherpesun vaara. Jos yritys ei pysty osoittamaan vastuullisuuttaan kuluttajalle konkreettisesti, luottamus katoaa. Suurin osa kohuista alkaakin – ei siitä, että joku kuluttaja kysyy jotain somessa, vaan – siitä, miten yritys vastaa noihin vaikeisiin kysymyksiin.

Onko vastuullinen liiketoiminta kallista? Tai toisin päin, kuinka kallista on hoidella mainekriisiä?

Kestävän liiketoiminnan motiivina ei voi olla pelkästään hintojen nostaminen ekologista lisäarvoa tuottamalla, vaan aito halu liiketoiminnan säilymiseen pitkällä aikavälillä. Sitä varten yrityksen kannattaa etsiä toiminnalleen vastuullinen tarkoitus, joka ei muutu strategiakausittain.

Agenda 2030 – Kestävän kehityksen tavoitteista löytyy varmasti jokaiselle yritykselle teemoja, jotka voi allekirjoittaa omassa toiminnassaan. Sen jälkeen täytyy vain alkaa toteuttaa sitä.

Kirjoita hakusi ja paina Enter.